Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
On kaunihimpi ottaa vain lahjana ja ansiotta lahja, kuin väittää puolittain, ett' oikeus ois sit' ollut vaatiakin! Riemuin katso! Niin suuret, avarat on näyt eessäs, ja mielesi vie toivorikas nuoruus valoisaan, outoon aikaan vastaiseen! Nouse, rinta! Onnen ilmanala oi vihdoin helli tätä kasvia! Päin taivasta se pyrkii, tuhat oksaa se ilmi luo ja kukkiin puhkeaa. Sen hedelmä, sen ilo kantaa suo!
Eikö tämä ole sortoa, jota emme saa sietää, eikö tämä ole kansallisuutemme halveksumista, jota emme voi kärsiä? Vaan ei saa kauemmin olla niin! Me olemme herroja tässä maassa, meillä on oikeus vaatia, eikä vain pyytää! Me emme aio ottaa vastaan lahjana sitä, minkä voimme saaliinamme valloittaa. Nuori ystäväni... Vanha, jos saan luvan pyytää. Mutta älkää minua keskeyttäkö!
Siihen tapaan olemme kokeneet järjestää lastemme kasvatusta, eikä meillä ole yhtään syytä nurkua, että olemme saaneet kiittämättömiä lapsia. Monen olen kuullut pitävän sitä erinomaisena Jumalan rangaistuksena, kun heillä on lapsia, mutta me emme ole käsittäneet asiata siltä kannalta, me olemme pitäneet sitä erinomaisena Jumalan lahjana ja siunauksena, että hän on meille lapsia uskonut.
Kaikilla aloilla, missä syntyperäinen kyky tulee kysymykseen, seurataan samanlaista menettelyä: kaikille koetetaan avata vapaa toiminta-ala ja heti kun erityinen kyky ilmestyy, poistetaan kaikki sitä estävät kahleet ja annetaan sen vapaasti kehittyä. Vapautusta muista toimista ei tässä tapauksessa pidetä lahjana tai palkintona.
Hyljätessään siis sen vallanhimon, joka tyytyy ulkonaiseen valtaan, hän pyrki käyttämään niitä vallanhimon voimia, jotka taluttavat ihmissydämiä. Kunnioittaen siis henkistä voimaa maaemon suurimpana lahjana hän mielellään tunsi sen itsessään sykkivän huomatessaan sen vaikutukset kaikissa niissä, jotka joutuivat häntä lähelle.
Hyvällä omallatunnolla siitä, että olin sen rehellisellä työlläni ansainnut, vaan samalla jonkunlaisen oudostuttavan siunauksen tunnossa, pidin sen taivaasta lähetettynä lahjana.
Oletteko niin ylpeä tahi välinpitämätön, ett'ette rehellisesti voi tunnustaa, mikä teille tuottaisi iloa?" "Rehellinen olen", vastasi hän, "ja oikeudellinen myös. Ja juuri sentähden tiedän, ettei minulle tule mitään muuta kuin se, minkä olen tänne tuonut, tai minkä enoni vapaehtoisena lahjana on antanut minulle. Minä en tahdo mitään, en mitään, en edes ruusua pensaasta, niinkuin tiedätte!"
Päästi nyt huotrastaan hän taaton antaman peitsen, raskaan, vartevan, vankan akhaijeist' ei sitä heittää jaksanut ainoakaan, vain yksin Akhilleus jaksoi Pelionin lujan saarnen, jonk' oli lahjana tuonut surmaks sankarien hänen taatolleen jalo Kheiron.
Sorjat säärilleen varuvasket sääteli ensin, soljin kiinnittäin hopeaisin ympäri nilkkain; suori jo ryntäilleen sovat Aiakon aaluvan nopsan, kirjatut, kiiluvatähtiset nuo, sekä vaskisen miekan, huolitetun hopeoill', olusvöin olan ympäri vyötti; kilven varjeekseen jopa koppoi valtavan, vankan, kaunoisin kypäröin myös suojasi pään päteväisen; hulmusi peljättäin hevonjouhinen töyhtö sen yllä; keihäst' aimoa kaks kädenmyötäist' otti hän vielä, paikoilleen toki jätti hän kuulun Akhilleun peitsen, raskaan, vartevan, vankan akhaijeist' ei sitä heittää jaksanut ainoakaan, vain yksin Akhilleus jaksoi Pelionin lujan saarnen, jonk' oli lahjana suonut surmaks sankarien hänen taatolleen jalo Kheiron.
Hänen yhdistelevä elämäntuntonsa on sitäpaitsi usein antanut havaintokyvyn hänelle uutena lahjana, sinä, jota sanotaan intuitsioksi, runoilijanäkemykseksi, ja joka käytellen todellisuuden kuvia vain vertauskuvina sisäisten ajatussarjojen palveluksessa voittaa 'turpeeseen sidotun' realismin. Pakkala lähti kuitenkin siitä, mistä useimmat muutkin kertojamme: laatukuvanäkemyksestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät