Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Sinä saat meille maksaa tämän kepposen, sinä kavala koira! huusi Långström vihan vimmassa, kohottaen surma-aseen vangin pään päälle. Iske vain, jos mielesi tekee, sanoi venäläinen uhkamielisesti. Minä olen vain herrani ja ruhtinaani halvin orja, mutta minä tiedän kuolla hänen edestään, jos niin on pyhien tahto, ja hän on pitävä huolen vaimostani ja lapsistani.
Näiden orjain uskollisuus hallitsijaansa kohtaan oli yhtä suuri kuin eteisessä seisoneen jättiläisenkin. He takertuivat sissin jalkoihin, heittäysivät lattialle hänen jalkainsa eteen, hänen täytyi astua heidän ylitsensä. Isoa miekkaansa ei Långström kumminkaan hennonut käyttää, ja niin sai taas muutamia minuutteja hukkaan kuluneeksi.
Sitä paitsi houkuttelemme heidät tien viereen panemalla toimeen hälyytyksen metsässä. Eerolla on poika, joka merkinantojen puhaltamisessa voi kilpailla parhaimman henkivartijarakuunain torvensoittajan kanssa, ja kasakat eivät viimein tiedä, mistä vaara uhkaa. Paha vain, etteivät Långström ja Luukkonen nyt ole kanssamme.
Kun nukkuva Långström vaivoin oli saatu hereille, riensivät kaikki suurimmalla innolla panemaan tuumaansa täytäntöön. Seuraavana aamuna oli tämä vähäinen joukko, ylen vaivalloisia taipaleita metsien kautta kiireesti kuljettuaan, lähellä Rajajokea ja ainoastaan puolen penikulman päässä Valkeasaaresta.
Miksi viivyttelet, veren tahraama mies? Etkö näe, että tsaari, minun herrani, on päässyt pauloistanne ja on kostava teille minun puolestani. Iske siis! Mutta Långström ei iskenytkään. Ei, sanoi Bertelsköld, tämä mies on vain tehnyt velvollisuutensa ja menetellyt herransa suhteen niin kuin itsekukin meistä olisi tehnyt oman herransa suhteen. Antakaa hänen mennä, Vanki laskettiin irti.
Ken sortoa enään pelkäis, Otus semmoinen saaliinaan?" Ja riemuiten sissit huusi: "Sua seuraamme, Luukkonen!" Mut Långström, iloinen veikko, Hän huudahti nauraen: "Mä leikissä myös olen myötä, Mut sitä te muistakaat: Nuo otukset suuret ne potkii, Ja koivet on voimakkaat." Jo nukkui levossa Tsaari, Mut äkkiä heräjää, Kun ulkona huudot kaikuu Ja asehet helähtää.
Bertelsköld ymmärsi kyllä hyvin, että jokainen silmänräpäys oli kallis ja hyppäsi sentähden pitemmittä mutkitta pöydän yli tsaariin käsiksi, samalla kun Långström hirmuisella miekallaan oikaisi kamaripalvelijan lattiaan. Miekka väännettiin taistelevan hallitsijan kädestä, ja Bertelsköld kantoi hänet hänen kiivaasta vastarinnastaan huolimatta vahingoittumattomana portaille.
Sotaretki oli menetetty; urhokas ja kuuluisa Långström, Suomenmaan parhaita sissejä, oli juuri vähän ennen kaatunut eräässä noita yksinäisiä, vimmaisia taisteluita, joissa vain tunturien kaiku vastaa uroiden huutoihin eikä voitetulla ole pelastusta missään.
Mutta Långströmin pisti vihaksi, että yksi lattialla kuorsaavista roistoista oli edellisenä päivänä sivaltanut häntä patukallaan, ja kun mies oli hyvin ihastunut pitkään, ruskeaan partaansa, otti Långström lähtiessämme sakset ja leikkasi häneltä parran pois. Jonka tehtyä se junkkari heräsi ja alkoi rähistä, mutta me sivalsimme häntä korvalle ja syöksähdimme ulos.
No niin, vastasi Luukkonen, mutta Långström oli ääneti ja joi, ja taas oli ääneti ja joi, kunnes hän väsyneenä tuuskahti istualtaan nukkumaan. Mutta viinirypäleen neste ja vaarasta pelastuminen olivat irroittaneet harvapuheisen suomalaisen kielenkannan. Sen voi kertoa pitkästi, jatkoi hän puhettaan, ja sen voi kertoa lyhyeenkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät