Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025


Eihän tämäkään jokapäiväinen aherrus lääkettä ole, kun ei kuitenkaan jaksa kunnolleen hoitaa tätä maata, vaikka yötä päivää riekkuisi työssä kuin orja.

Minä tuon tavarani sinne jo tänä iltana; minulla on paljon kuvia, jotka voi ripustaa seinille; pian minä laitan huoneessa kaikki kuntoon, niin että siinä viihtyy ja minä tuon samalla lääkettä pikku Marialle. Kyllä me saamme hänet jälleen reippaaksi!

Että Herra oli kuollut tuota haluttua kärkkivettä saatuansa, poisti Elsasta sen mielipiteen, että äitinsä ehken eläisi, jos sitä lääkettä saanut olis. Mutta pikaista oli kumminkin Elsan mielestä herran kuolema. Josko hän tuli autuaaksi, siihen kysymykseen olisi hän mielellään vastauksen tahtonut. Tietäisiköhän se mummo?

Sitä etsittävää lääkettä, sitä ei vaan tullut tietoon. Mutta sillä aikana sai kuitenkin ukko Koponen talon emännältä tilkan viinaa, pani sitä pahkakuppiin. Kupin pani hattuunsa vasemmalle polvelleen, tulirautansa otti tuluksistaan, sillä hämmenteli sitä viinaa, puhalteli siihen ja päätään kallistellen silmät suurina ja kasvot totisina luki pakkasen synnyn kolmeen kertaan.

Kun hänen piti ottaa lääkettä, sanoi Fredrika: 'Nyt voit kernaasti ottaa vähän pahempaakin, kun olet saanut niin paljon hyvää. 'Kyllä, anna tänne', sanoi hän aivan selvästi ja nieli tuon kitkerän lääkkeen.» »Mutta aika riensi ja minun täytyi lähteä. Hän ei pitänyt siitä. Minä lupasin silloin tulla takaisin Viipurista. 'Niin, joka päivä', sanoi hän ja niin erosin.

Vaan kaksipa siitä, kunhan pääni selvisi... Nukunta se lääkettä on. Vaikka sitä ei toisinaan paljoakaan tarvitse, vaan ilman sitä ei tule ei viikkoakaan aikaan». Aurinko selvisi pilven takaa. Tuvan sivuikkunasta paistoi se valkoiseen uunin rintaan ja synnytti siihen ihanan, punertavan varjon. Juken silmät pyöristyivät. Hän siirtyi akkunaan.

"Tehkäämme niin", vastasi Pentti Esanpoika. "Ja minä koetan toista annosta. Joll'ei se auta, silloin en tiedä mitään keinoa". Sill'aikaa kuin hän valmisti lääkettä, ilmoitti Jakobsson hänelle aikomuksensa lähteä kaupungille.

Sano minulle ja kreivi tarttui Kreetaa lujasti käteen minne on kuninkaan sormus joutunut? Kreeta näytti hämmästyvän, miltei pelästyvän. Ellei kreivi pane kauniisti vuoteelle lepäämään, sanoi hän, niin menen tieheni. Sopiiko nyt sairaan saattaa mielensä tuolla tavoin hehkumaan? Kreivillä on kuume; parasta kun ajattelemme jotakin virkistävää lääkettä. Sormus! Sormus! jatkoi Bertelsköld.

Vai tämäkö juuri sinun karkoittaa vieraille maille? Kiirehditkö, armas Leo, hakemaan unohduksen lääkettä haavoillesi? Poika, tämä saattaa mieleni levottomaksi ja haavoittaa minunkin karvaista, pörröistä sydäntäni! Sinä matkustat pois. LEO. Auringot ja tähdet, kuinka joutuu aika! ANTON. Kohta seitsemän. Mutta millä sydämmellä siirryt? LEO. Tahdon ja en tahdo, kiirehdin ja viivyttelen, oi!

Kolmen minuutin kuluttua on hän kylvyssä, rauhallisena ja hyvillään; hän laskeutuu jälleen vuoteelle viileänä ja rauhoittuneena ja aamulla hän herää täysin terveenä. "Tätä verratonta ja yksinkertaista lääkettä ja terveyden suojeluskeinoa, tätä tyynnyttävää ja virkistävää ainetta tulisi pitää yhtä välttämättömänä talossa, kuin kyökin uuniakin.

Päivän Sana

sypressimetsiä

Muut Etsivät