Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Tohtori ei salannut, ett'ei sairas hänen mielestänsä voisi elää tulevaa yötä, sillä tärähdys oli ollut liian kova. Säälien kuuli neuvos kokeneen lääkärin tuomion ja koko päivän vallitsi hänessä vakava, melkein surullinen mieli, johon syynä oli kunnon ja kelpo alamaisen onnettomuus, mutta varmaan myöskin joku toinen seikka, josta ei neuvos itsekään voinut saada selvää. Mikähän se oli? Viides luku.
Helppo on uskoa, että lääkärin- ja haavurintaito ei siihen aikaan ollut olemassakaan eri virkana. Ne harvat, yksinkertaiset parannuskeinot, joita käytettiin, olivat naisten taikka vanhusten hallussa, joille tiheään sattuvat tapaturmat antoivat valitettavasti sangen paljon tilaisuutta kokemuksensa laajentamiseen.
Matka oli tosin kallis eikä hän ollut tottunut ajattelemaan itseään, vaan asiaa ei voinut enään välttää. Niin lähti hän pitkälle matkalle levottomana ja huolien alaisena. Ujona ja peloissaan hän astui eräänä päivänä muutaman tunnetun lääkärin luo.
Pari kertaa oli hän houreistaan herännyt; mutta nähdessään silloin lääkärin, joka piti hänen kättänsä kädessään, oli hän samoin kuin ensimmäisenä iltana huutanut kimeästi ja jälleen vaipunut houreisiin.
"Mitä lääkärin apuun tulee, olen ollut niin onnellinen, ett'ei mitään ole puuttunut", lausui hän. "Minussa ei olisi tänä hetkenä elonkipinääkään, ell'ei suotuisa kohtalo sairasvuoteeni ääreen olisi saattanut milt'ei taitavimman sotalääkärin koko valtakunnassa.
Auno rupesi rukoilemalla pyytämään Mikkoa lähtemään lääkärin apua saamaan, ennenkuin olisi myöhäistä. Mutta Mikko ei lähtenyt, kun pelkäsi joutuvansa hourusairaalaan. Aunolle hän ei kertonut pelkoaan, vaikka uskoikin ennen pitkää menettävän järkensä, jos ei kuolema pelastaisi. Mikko tunsi sielustaan pakenevan kaiken muun paitsi vihan.
Ajan mittaan voi siitä karttua kokonainen koriste! Niin, hyvät ystävät ... ja lääkärin miellyttävän, lujapiirteisen suun ympärillä leikitteli hymy, ikäänkuin hän olisi mainio estetiikan dosentti ... kun tahtoo luoda taidetta, hyvää taidetta, täytyy rakkauskin ottaa mukaan koko laajuudessaan, niinkuin se on kiinni luonnonlaissa ja maassa: villakoirana, ihmisenä, yli-ihmisenä aina inhimillisenä!
Ulkona raittiissa ilmassa tuntui kyllä vähän helpommalta, vaan muiden sairastensa luona ei hän enää jaksanut käydä sinä päivänä. Iltapäivällä noudatti hän luoksensa kaupungin paraimman lääkärin ja tämän toimittama pitkällinen tutkimus vaan vahvisti hänen omat epäilyksensä hänellä oli jo kauan ollut vika sydämmessä, mutta viime vuonna oli tauti paljon edistynyt ja muuttunut vaikeampiluontoiseksi.
Jos he puhuivat lääkärin perhe-onnesta, joka näytti niin suloiselta, saivat he vastaukseksi hymyilyn tai huokauksen, ja kun he tuommoisesta alusta tietysti tulivat hyvin uteliaiksi, saivat he kohta kuulla enemmänkin. Niin, lääkärin avioliitto oli todellakin ensi vuosina ollut hyvin onnellinen.
Tuntui niin tuskalliselta maata siinä ja olla tietämättä, mitä siellä mökillä on puhuttu ja tuolla taas puhutaan. Tämä kiusaava tietämättömyys ja masentava häpeän pelko nostivat lääkärin pois mentyä kyyneleitä silmiin. Tyttö vaan nirisi siinä sängyn kupeella, ja missähän lienee Piattakin viipynyt. Viimein se joutui ja näytti olevan hyvin rauhatonna.
Päivän Sana
Muut Etsivät