United States or Mozambique ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Ameriikkaan menee tämä Ihalainen ja minä olen vain muuten kyydissä, mutta jos riehaannun, niin menen mukaan», huusi Jussi oitis taaksensa ja Huttunen alkoi siunaella itsekseen: »Herra isä siunatkoon! Mikä sille nyt Ihalaiselle tuli, kun Ameriikkaan, ja heittiköhän tuo kontunsa ja akkansakin tänne!» Hän huusi vielä miesten jälkeen: »Minnekkäs sinä Ihalainen akkasi heitit?»
Miehen ewästen sattui tuossa kyydissä käymään niin onnettomasti, että hänen molemmat rommipullonsa selässä olewassa matkarepussa särkyiwät. Kirkuen ja noituen nousi mies ylös ja katsoi tuimasti portaille, uhaten tulla tupaan takaisin, mutta Juho seisoi niin tyynen ja rauhaisen näköisenä, kuin ei olisi mitään tapahtunut.
Konstipa tässä pysyä, tämmöisessä kyydissä kuin Savon radalla annetaan. Meidän sekajunassa oli kaksi kolmannen luokan vaunua ja vielä yksi matkustajavaunu, jossa takapuoli oli ensimäistä ja etupuoli toista luokkaa. Siinä vaunussa luullakseni ei tällä kertaa ollut ketään, taikka jos oli, olivat ne niin hienoja, etten voinut nähdä niitä ruumiillisilla silmilläni.
Jokainen luunsolmu vapisi kuin virrassa, kun tuossa aisoista riisuin. Joutaisivat olla siellä missä ei silmä näe eikä korva kuule.» Voi sittenkin, kun en tullut itse lähteneeksi. Menettävät ne ainakin tuon Pilkan. Vasta leikattu ja nuori hento varsa, sanoi isäntä haikeasti ja lähti palaamaan portilta kotiinsa. Mitä se sitten auttaisi, jos te olisitte nimismiestä kyydissä.
Vilkkaasti tekee hän havaintoja ympäristöstään ikäänkuin karkaustilaisuutta etsien. Ei tuo ole ensi kertaa pappia kyydissä, päättelen itsekseni. Kun olemme kävelyretkeltä palanneet koppiimme, naputtaa Vuoksi: Tunnen teidän uuden naapurinne. Se on Jussi V., oikein kunnon poika.
Kas sitä uuspeiliä vaan, lisäsi toinen. Ei, maar se mies olekaan ensikertaa pappia kyydissä, jatkettiin joukossa. Tällä välin oli lihava teurastaja kävellyt useampaan kertaan Kailun ympäri, mittaillut sitä silmällänsä, kourannut sen niskaa ja sanoi vihdoin: Viisitoista ruplaa, ottakaa pois. Ei, vastasi Matti levollisesti. Ei, huusimme toiset yhteen ääneen. Kaksikymmentä, lisäsi teurastaja.
Täysi määrä kyytejä on jo mennyt tänä päivänä kello kahdeltatoista saatte vaikka viisi? Ovatko kaikki hevosenne kyydissä? Kaikki ne on kyydissä. Isäntä nähtävästi valehtelee, sillä hän sanoo sanottavansa kiiruummin kuin tavallisesti ja aikoo mennä. Eikö ole yhtään hevosta kotona? kysyy kyytipoika hevosensa kaulan ylitse päätään kurkottaen. Mikäs rouske se tuolta tallista kuuluu?
Sama se on Siirin kasvoissa. Varsinkin nyt kun pakkasen jälki katsottiin, niin se on yksi kaksi terve ja Siiri makeasti muistelee komeata kyytiä ja että sai olla minun reessäni. Ja kun hän sen muistaa, ettei saisi enää koskaan olla siinä kyydissä semmoimoisessa reessä ja minä ajajana, jos ei ottaisi kihloja minulta, niin mielellään taipuu tyttö.
Niin, niin, mutta pappi on silti pappi, intti Holli-Reeta. Ei se kauppias ollut ensi kertaa pappia kyydissä. Nyt nauratti Iikka Röntyä vieläkin enemmän. Hän kävi oikein henkeväksi tuota tapausta ajatellessaan. Nololta oli pappi näyttänyt. Ruveta sitä kauppiaan kanssa käsikarttua vetämään! Pitihän papin jo tietää edeltäpäin, mitä siitä tuli.
Ville ei mitenkään kiihtynyt, mutta ei myöskään ollut ensin huomaavinaan miehen kädestä juoksevaa verta. Sanoi vain: »Enkö minä jo sanonut teille, etten ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Ja vielä yhtäaikaa ryhtyvät, niinkuin pyhäjärveläiset pappiinsa.» Villellä näkyi olevan sananlaskuja melkein joka pitäjästä. Minun täytyi nyt uhrata nenäliinani ja sitoa miehen haava.