Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
Tästä sain aiheen kysyä yhdeltä ja toiselta, tiesivätkö he, mihin ensimmäiset suomalaiset tavallisesti hautasivat kuolleensa. Ei, sitä he eivät tienneet, vaan arvelivat, että eivätköhän he liene kuljettaneet vainajien ruumiit kirkolle. Aiheen kysymykseeni olin saanut siitä, että olin kuullut kerrottavan pojasta, joka muka olisi käyttänyt isänsä ruumista syöttinä houkutellakseen sillä susia.
Minun kysymykseeni mistä kansasta näiden muistomerkkien arveltiin johtuvan, vastasi eräs kyytimies: Kertovat tshuhnia asuneen täällä. Mistä hän oli tuon tiedon saanut, en tiedä, mutta että meidän esi-isämme olisivat kerran maailmassa asuneet täällä, missä metsästys ja kalastus ovat olleet niin tuottavia, on kyllä todenmukaista.
Sanokaa nyt kohta mitä olen velkaa." Kun isäntä turhaan oli koettanut houkutella minua huoneesen takaisin, niin hänellä ei ollut muu edessä kuin vastata kysymykseeni. "Neljä litreä kauroja, puoli leiviskää heiniä, aamiainen, viiniä, kahvia," kaksi viimeistä sanaa hän lausui erityisellä painolla ja ilkeästi nauraen, "seitsemän francia viisikymmentä centimiä."
"Häädyn ensinnäkin teille tunnustamaan", sanoi hän, "että olen jo hetken aikaa toiseen huoneesen kuullut keskusteluanne poikani kanssa ja että olen vallan ihmeissäni, huomatessani käsityöläisen niin oppineeksi mieheksi. Vastatkaahan kysymykseeni: ettekö ole muuta kuin sorvarinsälli?" Georg oli vähän aikaa ääneti, ujostellen.
Uskotko, että, jos jokaisella miehellä on lumouskalu, kuulat, jotka molemmilta puolin ammutaan, katoavat pilviin, tekemättä mitään vahinkoa? En ymmärrä sinua. Sinä olet niin laimea uskossasi, sitäpä täti Mariakin valittaa Miksi et vastaa kysymykseeni? Siksi, että se sisältää ivaa sellaisista asioista, jotka ovat minulle pyhiä. Ivaa? Kaukana siitä.
»Kylläpä arvasin, että hänellä oli ollut näin hyvä opettaja», virkkoi Ludvig; »mutta minulle on tärkeätä saada vastaus ensimäiseen kysymykseeni. Oletko nykyään saanut mitään tietoja sisarenpojastasi? Siirtykää syrjemmäksi, hyvät herrat», lisäsi hän, kääntyen kamariherrojensa puoleen. »Sillä tämä asia ei kuulu muille kuin minulle.»
"Sir," vastasi laulaja, "oletteko koskaan tuntenut kesän läheisyyttä?" "Sallikaa minun puristaa kättänne. Minä ihailen sitä kysymystä, jolla te vastasitte minun kysymykseeni. Jos teillä ei kiirettä ole, niin istukaa ja puhukaa vähän minun kanssani." Laulaja nyykäytti päätänsä ja istui.
Koska he olivat puhuneet hiljennetyllä äänellä sillä aikaa, kuin puhuivat Em'lystä, en minä epäillyt, että hän oli likellä. Kun kysyin, eikö ollut niin, nyykäytti Mr. Omer "kyllä" ja viittasi vierashuoneen ovea kohden. Kiireiseen kysymykseeni, saisinko katsahtaa sisään, vastattiin täydellisellä suostumuksella; ja sisään katsahtaessani lasin läpi näin hänen istuvan työnsä ääressä.
Ehkä olen tehnyt tätä kyllä liian tuikeasti, mutta omituisen vaikutuksen sain kun erään sairaan luona käydessäni minun kysymykseeni, oliko sairas suomalainen, vastattiin: "Ei, herra pastori, kyllä hän on virolainen, mutta kyllä hänellä on kuolematon sielu."
Himoja syntyy siellä itsestään, tietämättämme miten, ne varttuvat ja tempaavat meidät mukaansa, meidän voimatta niitä vastustaa, ne sammuvat meidän vähimmin sitä aavistaessa, ja jättävät sijaa toisille, joiden synty on tahdostamme yhtä riippumaton... Agnes, sinä suostut siis, sinä huomaat välttämättömäksi... Suostun, keskeytti hänet Agnes, mutta vastaa kysymykseeni, millä tavalla se on tapahtuva?
Päivän Sana
Muut Etsivät