Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Näissä mietteissä hän seisoi siinä kauhistuen, ikäänkuin olisi joku pahantekijä, ja vastasi viimein: "Kiitos kysymästä; enpä ole tiennyt mitään siitä, että sinuttelemme toisiamme. Tahdotteko mitä?" "Hohoo, kuinka ylpeitä ollaan! En minä sinua syö, saatathan oikeinkin vastata. Miksi sinä niin äreä olet? Mitä?" "En minä äreä ole, en tahdo tehdä kellekään pahaa, olenhan vain tuhma tytön pahainen".
Kiitos kysymästä, arvoisa veli! vastasi laivuri; sinähän tulet kuin kutsuttu ... paina puuta ... mitä sinä haluat? Ryypyn vai oluttako? Viinuri, tuo minulle suuri ryyppy, oli kivalterin vastaus. Minä muuten tuon sinulle terveisiä toissaöiseltä makuutoveriltasi. Soo!... Miten hän jaksaa? Lemmon hyvin!... No, missä se ryyppy viipyy? Onko hän vielä lasaretissa?
Ja tämä kysymys kävi pakottavaksi, sillä niukat varastot leipää ja savustettua lihaa, joita säilytettiin kellarissa, lähenivät loppuaan. Ylpeys esti häntä Reginalta kysymästä neuvoa, eikä hän ollut tyttöä taasen puhutellutkaan. Hiljaa ja näkymätönnä emännöi tämä talossa, nähtävästi aavistaen parhaaksi herättää niin vähän huomiota kuin suinkin.
"Kyllä tunnen", vastasi rovasti samalla kielellä ja lisäsi: "anna muuttaa hänen hevosensa pois omenapuusta." "No hyvää päivää ja terveisiä meidän mäeltä", lausui vieras ja sipasi ohimoansa, käteltyään rovastia. "Jumala antakoon! Mitäs muutoin kuuluu?" "Mitäpäs sitä. Eihän tuota mitään erityistä; kiitos vaan kysymästä. "Istukaa, onhan tuolla puuta."
Joonas raapaisi siis jalallaan lattiaa ja vastasi: Jumala varjelkoon teidän majesteettianne! Huonosti on laita. Mitä sinulla on valittamista? Joutuuko talosi ryöstettäväksi kruununrästeistä, vai onko sinua rasitettu pitkillä maantieosuuksilla? kysyi kuningas. Kiitän kysymästä, vastasi Joonas, joka nyt pääsi puheen alkuun.
Kuinka vanha sinä olet? kysyi vieras rouva Elliltä. En minä tiedä. Et sinä niin saa vastata, Elli, neuvoi isä. Sinun pitää sanoa: kiitoksia kysymästä, hyvä tantti, minä olen yhdentoista vuoden vanha. Mutta kun ei Elli ollut sillä lailla ennenkään sanonut, ei hän nytkään. Kuinka vanha on herrasväen tyttö? kiiruhti äiti kysymään, hämärästi peläten jotain.
"Me erämaan lapset," ajatteli beduiini, "olemme sangen tietämättömiä; mikäpä estänee minua pyhiinvaeltajilta kysymästä tätä asiata? Jumala on kylvänyt totuuden kaikelle maanpiirille, kukapa tietää eikö joku hadji itä- tai länsimaista tuntisi etsittämääni salaisuutta. Ei sattumuksesta dervishi antanut äitilleni tuota vastausta; Jumalan avulla kyllä löydän oikean tien."
Ajattelen, että kreivi, joka on hyvä ja jalo herra, muistaessaan, minkä näköinen Mainiemi ennen oli, ja omin silmin nähdessään, minkä näköinen se nyt on, on unhottava kysymästä kullatuita käsipuita. Te tulistutte, sanoi hovimestari pilkaten; juokaa lasillinen vettä ja malttakaa mielenne, niin saamme sitten puhella noista uusista parannuksista.
Ja joka vaan kerran on joutunut sen ansoihin, hän ei taukoa sitä kuuntelemasta ja kysymästä, kunnes se on johdattanut hänet jonkun vaarallisen lammen rannalle, missä se sanoo hänelle: No, katsoppas nyt!
Muista Lothin vaimoa! Kavahda itseäsi jotain kysymästä, älä käännä päätäsi, tai molemmat heti paikalla muutumme suolapatsaiksi." "Siinäkö kaikki?" "Ainakin pää-asia. Meillä on kaikesta päättäen oleva paljon seikkailemista. Sinä rakastat semmoista. Tarvitaan rohkeutta. Onko sinulla sitä?" "Toivoakseni." "Ennen kaikkia ja yli kaiken", Villon jatkoi, "tulee pysyä rehellisenä." "Se on vaikeampi.
Päivän Sana
Muut Etsivät