Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Kenraali otti minut sangen ystävällisesti vastaan, kyseli Kajaanin kuulumisia ja kun olin hänelle lyhyesti ja avomielisesti, kuten tapani oli, kertonut viimeisistä seikkailuistani, taputti hän minua olkapäälle ja sanoi minun kaltaiseni miehen, jos kenenkään, tarvitsevan sijansa armeijassa. Tunsin itseni tästä kenraalin kohteliaisuudesta varsin ylpeäksi ja vakuutin hänelle alttiuttani.
Poliisikin kulki nyt nopeammin ja teki pysähdyksiä harvemmin. Vaan tapansa mukaan pysähtyi hän työpaikallamme. Onpa nyt kiire! lausui hän kivenlatojalle, kun tämä ei joutanut häntä huomaamaan. Kiire on! vastasi kivenlatoja keskeyttämättä työtään, eikä hän kysellyt tällä kertaa kuulumisia.
Riittää kai se, kun minä yksin kirjoitan alle, sanoi Mikko, haki kirjekuoren, johon kirjoitti: »Kalevalan Kaiulle», ja pani kirjeen sen sisään. Miehet saivat sen viedä postiin. Tulevana pyhänä olikin se Kalevalan Kaiussa toista palstaa pitkänä kirjoituksena luettavana. Kirkkomiehet toivat pappilasta kuulumisia, että rovasti aikoo nostaa kunnianloukkausjutun Mikkoa vastaan.
Herrat nousivat, tervehtivät ja varustivat Arnoldille paikan pöydän päähän. Kerroppa kuulumisia, puhui pormestari. Olin äsken morsiameni luona. Siellä kului aika sangen hupaisesti, vastasi Arnold. Arvaahan tuon! Sittepä oletkin täyttänyt velvollisuutesi kuin kunnon mies ainakin. Sopii istua hyvällä omallatunnolla, sanoi pormestari. Sen omantunnon kanssa on vähän niin ja näin, virkkoi Arnold.
EGMONT. Vaan mistä se koituu, että sinua liikuttaa niin syvälti näin ventovieraan kohtalo? FERDINAND. Ei vieraan! Et sinä ole vieras minulle. Sinun nimesihän minun ensi nuoruudessani loisti kuin taivaan tähti mulle vastaan. Mitenkä usein olen minä kuulustellut kuulumisia sinusta, kysellyt sinua! Lapsen toivo on nuorukainen, nuorukaisen mies.
Vaeltaen Loonnois'n maasta Friisin maahan, Friisin maasta Ganoie'han Saksasta Espanjaan, palveli hän monta herraa ja suoritti monia urotöitä. Mutta kahteen vuoteen ei hän saanut mitään kuulumisia Cornwallista, ei pienintä viestiä, ei merkkiä. Silloin hän tuli siihen uskoon, että Isolden mieli oli kääntynyt pois hänestä ja että hän oli unhoittanut ystävänsä.
»Se», vastasi skotlantilainen, »tulisi teidän, herra kreivi, tietää paremmin kuin minun. Minä olen ollut kaukana Ranskan hovista, enkä ole saanut sieltä mitään kuulumisia.» »Katsokaas», virkkoi kreivi, »huomaatteko nyt, että on paljon helpompi kysyä kuin vastata.
Kun miehet olivat istahtaneet ääneti ja miettiväisinä, alkoi Grills kertoa: "Tapasin Yrjänän muutamana päivänä teidän lähtönne jälkeen. Silloin hän oli lähdössä kylään myymään sudennahkaa ja paria pukinnahkaa, sillä hän tarvitsi jauhoja. Hän palasi takaisin muutaman päivän kuluttua. Silloin tulin tänne kyselemään kuulumisia. Yrjänä oli sängyssä ja valitti olevansa sairas.
Mutta mikä oli tapahtunut yhtäällä, olisi voinut tapahtua toisaallakin, millä rintamalla hyvänsä, eikä vain jouluna, vaan milloin hyvänsä, tunteiden tultua siihen vireeseen, että ollaan yksiä kristityitä ja yksiä veljiä. Hänellä oli kädessään kaksi lapiota. Toisen niistä hän tarjosi minulle, pyytäen minua tulemaan alas madonnan penkereelle. Matkalla hän kertoi kuulumisia laaksosta.
Riika olisi muuten kaikin mokomin tahtonut jäädä tänne jakaakseen minun kanssani kaikki seikkailut ja vaarat, mutta siihen en voinut mitenkään suostua. Ekkeröössä tapasimme eversti Jakob Grundellin, joka palasi Tukholmasta. Hän tiedusteli minulta Suomen kuulumisia ja vaati minua sitten kanssansa takaisin maaherran luokse.
Päivän Sana
Muut Etsivät