Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Gaucholaisen emäntä koiran haukunnasta heränneenä nousi peljästyksissään vuoteeltaan, vaan rauhoittui kuullessaan miehensä äänen. Tervehdittyään vaimoansa Wituh hänelle esitteli vieraan.
"Ihana impeni", huudahti Juhana innostuen, "sinä et saa kärsiä sen vuoksi, että olet tehnyt hyvän teon. Meidän täytyy välttämättömästi miettiä joku keino, millä voit tästä pälkäästä päästä." Juhana oli tuskin saanut nämä sanat lausutuksi, kun pirtistä kuului jalkojen kopinaa. Nuoret rakastavaiset kavahtivat, kuullessaan Sipon ja Yrjön äänet.
Kapteeni tunsi jotakin pitkällisen kuolemantuskan tapaista kuullessaan, kuinka pappi sanoi kuudenneksitoista seitsemänneksitoista kahdeksanneksitoista ja lopuksi. Saarna siis viimein loppui, ja pappi katsoi vielä tarpeelliseksi syvään kumartaa peitetylle aitiolle päin, aavistamatta ketä hän sillä kumarruksellaan kunnioitti.
Katkera hymy väikkyi nuorukaisen huulilla ja, kun hän tahtoi ruveta jotakin vastaamaan, tyrehtyi häneltä ääni, niinkuin itkevältä lapselta epäselväksi sorinaksi niin kurjana ja hylättynä piti hän itsensä kuullessaan senkin olevan häntä vastaan, johon hän vielä hiukan luotti.
Juditha ja Naomi hämmästyivät kuullessaan Klaudian tunnustuksen. Vaikk'eivät pelänneet hänen kirjeensä saavan Theophiloa päätöksessään horjumaan, niin tiesivät kumminkin ettei mikään olisi hänelle kuolemassa niin katkeraa kuin tieto Klaudian häilyväisyydestä ja epävakaisuudesta uskossansa. Näkivät kyllä Klaudian todellisesti katuvan, mutta millä keinoin siitä ilmoittaisivat Theophilolle?
Varmaa vaan oli, että Enkelin soitto, jos mikään, sai ihmisen sisälliset myrskyt rauhoittumaan ja virvoitti nuutunuttakin mieltä. "Pietarikin unhoitti sitä kuullessaan surunsa ja tyytyväisyyden hymy laskihe hänen huulilleen. Vuodet vierivät hiljaisesti ja kuta enemmän i'än paino saattoi Pietarin hartioita kumartumaan, sitä matalammiksi muuttuivat hänen otsansa rypyt.
Elsa oli juuri lopettanut työnsä ja siirtänyt rukin syrjään. Hän nousi nyt ja otti seinältä kanteleen, säestäen sillä runoa, jonka lauloi heleästi ja suloisella äänellä: Neito nousi taas laulettuaan, ripusti kanteleen seinälle ja istuutui valkean ääreen, jatkaen edellistä työtään. Hetken oli Elsa istunut rukin ääressä, kun hän kavahti kuullessaan porstuasta kopinaa.
Siellä sai hän useinkin kuulla kowia sanoja, ja niitä kuullessaan itki hän, että oli wedeksi sulaa. Semmoista oli hän wiimeisessäkin talossa kuullut, ja sentähden istui hän tuossa maantien wieressä sydäntänsä wuodattamassa. Waikka sallimus oli nuorempaa poikaa niin kowasti kohdellut näön suhteen, oli se runsaammasti hänelle jakanut muita lahjoja.
Erkki vähän esteli, mutta Kaarlo ei ottanut sitä kuullakseenkaan, joudutti vain matkalle, otti hevosen pihamaalta, pisti sen valjaisiin, ja niin sitä lähdettiin. Erkki oli kuullessaan ensi sanoja Aunen huulilta säpsähtänyt.
Janne oli jo kauan sitten noussut ylös, mutta kuullessaan suomalaisen äänen ja huomatessaan, että talo oli piiritetty, hän kauhistui eikä uskaltanut vastata. "Tule ulos, Janne!" kuului vielä kerran pahaenteinen ääni, "vai tahdotko jäädä makaamaan omille makuusijoillesi?" Janne vastasi nyt, ettei hän tule. "Te aiotte tehdä minut kylmäksi."
Päivän Sana
Muut Etsivät