United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Mutta tämän vastakohtanahan on tasaisuuden idea?" "On." "Kolmeen ei siis koskaan pääse tasaisuuden idea." "Ei ensinkään." "Osatonna tasaisuudesta on siis kolmiluku?" "Osatonna." "Kolmiluku on niinmuodoin epätasainen." "Niin on." Saata se uudestaan mieleesi; sillä haitaksi ei ole, jos sitä useinkin kuulemme.

»Kuulemme», virkkoi poliisi ja riuhtasi vastustelevaa Jukkea taipumaan matkan mukaan. Toiset poliisit jäivät kapakkaan hämilleen joutuneessa joukossa tekemään selkoa, onko muita syypäitä kuin se joka vietiin. Vaan kun ukko Koponen maksoi Juken vahingon, niin talonväki ei kantanut toisten päälle, niin saivat mennä matkaansa.

Emme saa ihmetellä jos joskus tapaamme jonkun omenakärryn kaadettuna jossakin mäessä, jos väliin kuulemme kanunan kuulia äkkiarvaamatta vyöryvän alas oppihuoneen rappusilta tahi jos opettajain ovi joskus onkin jollakin mukavalla tavalla teljettynä luku-tunnin alkaessa.

Jumala sammuttaa häikäisevän päivänvalon sentähden, että me täydellisesti ja selvästi näkisimme, miten hengelliset totuudet välkähtävät esille, niinkuin taivaan tähdet valaisevat yön pimeydessä. Hiljaisuudessa, yksinäisyydessä, pimeydessä löydämme Jumalan. Yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa kuulemme hänen äänensä pimeydessä loistaa hänen rakkautensa valo.

Tämä on suloinen taulu ja esimaalaus. Sere. Ajatellaanpas, Simo, sitä päivää! Simo. Sen päivän portailla jo käymme, jopa kynnyksellä astumme. Sere. Astumme hääsalin ovella ja soiton kuminan kuulemme. Ah, sitä harppujen helinää! Näin riemussa remusi tämä metsäinen seurakunta. Silloinpa Reetan vasenta silmää syyhytti, josta hän vahinkoa aavisti ja painavia varoitussanoja lausui.

Me kuulemme tämän ajan enteet Suomen kielen rikkaissa soinnuissa, me näemme ne suomalaisen talonpojan valistumisen halussa, hänen vapaassa ryhdissään, hänen työkyvyssään ja ei ainoastaan siinä!

Meidän täytyy syödä nyt kävellessämme, emmekä saa kulkea lähempänä toisiamme kuin parhaiksi niin kaukana, että näemme toisemme tai kuulemme toistemme askelet. Kaikki metsäaukeat ja suot kierretään aina vasemmalta puolen. Tikan naputus kuivan puun kylkeen on sovittu tunnusmerkki. Nyt minä lähden menemään edeltä."

Hänen tulee lausua kaikista asioista ja tapauksista mielipiteensä, jota ei pidetä yksityislaatuisena, vaan ehdottomasti pätevänä ja jonka tulee langeta nuolen tavoin ihmisten tietoisuuteen ja täyttää heidät pelolla. Tällaisia ääniä kuulemme yksinäisyydessä. Mutta ne heikkenevät ja mykistyvät, kun astumme maailmaan.

TOPPO. Niin, anna tulla suustasi kaikki, että mekin kuulemme.

Ja siellä me kuulemme oman lyhyen elämämme kellon naksuttavan, silloin kun aikaa vierii eteenpäin, ja tunnemme olevamme kotona; ehkä kuulemme myös jonkun kerran suuren maailmankellon käynnin. Kuten sanottu, työtä täytyy tehdä ja kalkuttaa tässä maailmassa, eikä siinä ole mitään sanomista. Mutta eikö tieteen työpajassa eikö meitä voitaisi siellä hiukkasen enemmän kuulla?