Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. toukokuuta 2025


Ken torueli, ken kiroili, ken siunaili, veisasi, rallatteli, itki, nauroi, muuan luki itse, toinen luetti lastaan, kuritti lastaan, pesi lastaan, nukutti lastaan, mikä lapsi huusi, mikä parkui, mikä remusi ilosta, juoksi toisten kanssa ympäri huonetta, mikä istui lattialla leikkimässä jonkun esineen kanssa, mikä ryömi vatsallaan, mikä teki taivalta kontaten, mikä jo seisoi tukea vasten ja soperteli siinä huvikseen, mikä horjuen otti ensimmäisiä askeleitaan omintakeisin, jota äitinsä hymyhuulin katseli.

Lähetti, varmuuden vuoksi, sairaalan johtajattaren päällystakin takaisin sen omistajalle. Kävipä vaatimassa Nelman tavaroitakin siltä akalta, jonka luona Nelma viimeksi asui. Hävytön akka oli ne jo myönyt ... muka Nelman vuokrasta. Silloin antoi Mimmi pikku ystävättärelleen omia pukujaan. Mimmillä niitä oli, vaikka hänen asiansa alkoivatkin jo sekaantua. Hän joi ja remusi ... ja juoksi katuja.

Tämä on suloinen taulu ja esimaalaus. Sere. Ajatellaanpas, Simo, sitä päivää! Simo. Sen päivän portailla jo käymme, jopa kynnyksellä astumme. Sere. Astumme hääsalin ovella ja soiton kuminan kuulemme. Ah, sitä harppujen helinää! Näin riemussa remusi tämä metsäinen seurakunta. Silloinpa Reetan vasenta silmää syyhytti, josta hän vahinkoa aavisti ja painavia varoitussanoja lausui.

Kun siis kylän lähettyvillä joukko puoli-juopuneita iso-peskiiläisiä vastaantulijoita hanuria rämisyttäen ajaa remusi ohi solvaten Ropottia tshuhnaksi, niin siellä takana jalkojansa riiputtava Iivana antoi niille jo Ropotin puolesta vastaan: Entäs sinä itse!... Koiranpoika... Eh sinä! Ne menivät, remusivat nuo vain, hoilottivat ja hanuria yhä vinguttivat.

»Olenko minäkintarttui silloin eräs. »Olet», vakuutti Sakari. Mies uskoi. Sakari jatkoi: »Mutta kun hulluille osaa viisaasti puhua, niin ne ovat kuin viisaitaKoko joukko nauroi riemusta. Sakari jatkoi: »Ja nyt kun minä vain puhun teille viisaasti, niin ei saa silloin olla hulluja, vaan viisaitaJoukko remusi. Sakarilla oli taivaaseen lähtö jo ihan valmis.

Jertta vain ilossaan siitä, ettei hänen tarvinnut tuiskuun lähteä, nauraa remusi ja sanoi: Kaikki ne sentään nuo ihmiset osaavat tänne kuin kotiinsa ainakin! Se on sitten ilmaa se! Tuokin navettarakennus tuossa parinkymmenen askeleen päässä näkyy vain joskus kuin vilahtamalla. Kyllähän tätä ilmaa kun lienee merelle asti, niin ihmeitä kuuluu, sanoi Mikko vakavasti.

Useinpa hän hetket pitkät mekasteli ja metelöitsi miehensä päälle, tuon »köntin», tuon »ukulin» ja »tarhapöllön» päälle, niinkuin oli tapa hänellä lausua. Mutta taisipa Juhanikin närkästyä, ja silloin remusi hän rajusti: käski »ämmän, jolle Jumala on antanut heikomman järjen kuin miehelle», vaijeta paikalla. Niin hän menosi, löi nyrkkinsä pöytään, pauhasi kuin ukkonen.

Päivän Sana

heittoesineitä

Muut Etsivät