Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Semmoiset merkit eivät koskaan pidä kutiaan. Jumala on tehnyt suurempiakin ihmeitä. On kai se aikoinaan niitäkin tehnyt. Hyvää iltaa! Olet itsepäinen yhä vielä. Mutta minä kysyn, etkö nytkään myönnä että halla tulee. Niin, leikki sijansa saakoon, vaan ei meidän auta tässä ruveta ilkkumaan toisen tai toisen tappiolla, aika on kallis. Ensi vuonna tulee puolta suurempi puute ja kurjuus kuin nyt.
Sillä tavoin hän oli elänyt neljäkymmentä talvea tässä kurjassa mökissä. Mutta sellaisena kuin se tänä iltapäivänä näkyi siinä kanervamättäiden ja heleänviheriäin katajapensaiden välissä, tuntui se kumminkin erinomaisen iloiselta, aivan niinkuin kurjuus hymyilee ja sanoo: Tervetultua! vaikka sillä ei ole mitään muuta tarjottavaa.
FIGARO. Hän se juuri on, armollinen herra. KREIVI. Konna! jos lausut yhden sanan... FIGARO. Niin, minä tunnen teidät; tämmöisillä tuttavallisilla hyvyyden osoituksilla olette aina kunnioittanut minua. KREIVI. Minä puolestani saatoin tuskin tuntea sinua. Sinä olet niin paksu ja lihava... FIGARO. Mitäs tehdä, armollinen herra! Se on kurjuus. KREIVI. Voi raukkaseni!
Samaisen kohdun kaksoisveljeksille, Joill' yksi melkein siitto on ja synty Ja asunto, jaa osat erilaiset, Niin paremp' ivaa huonompaa; näet, luonto, Jot' ahtaa kaikki kurjuus, onnen suuruutt' Ei kestä, polkematta luontoa. Tuo nosta kerjääjä, tää herra sorra, Niin syntykunnian saa kerjäläinen Ja senaattori perinnäisen herjan. Ruoasta toisen veljen kyljet paisuu, Nälästä toinen laihtuu.
»Rossnitzissa», niin kirjoittaa tohtori Bresser, »vallitsi kauhistuttavin kurjuus, mitä inhimillinen kuvitusvoima voipi ajatella. Löysin siellä kuusisataa viisikymmentä haavoitettua, sullottuina kurjiin latoihin ja talleihin, joissa olivat maanneet useita päiviä ruuatta ja juomatta ilkeän likaisina, ja kuolleiden ja puolikuolleiden seassa.
"Prinssi, täällä on meillä sangen tärkeä katsottava: ihmisen kurjuus", lausui paroni juhlallisesti ja, pysähtyen portin pielen luo, tarttui hän prinssin käteen ja katsoi häntä vakavasti ja hellästi silmiin. "Prinssi", sanoi hän, "tänä päivänä saatte toisen suuren opetuksen täällä. Ensimmäisen saitte Te keisarisalissa.
Hän ei pitänyt rikoksena pysähtyä, ennätettyänsä talon vasemman puolen sivutse ja kurkistaa samoista rei'istä, joista pari päivää sitten kerjäävä kulkulainen oli tirkistellyt riutuneelle pihalle, josta kurjuus oli heittänyt muutamia ropoja. Aution pihan vaalistuneella kivityksellä, jota ei ainoakaan sadepisara moneen päivään ollut kostuttanut, loisti polttava päivä.
Ja hän nauraa hohotti sekä luki ulkoa vanhan, tavallisen esitelmänsä tästä kysymyksestä. Ainoastaan johtavilla kansanluokilla oli ymmärrystä olla pidättäväisiä. Mikään maa ei voi tuottaa elatusvaroja enempää kuin määrätyn määrän, ja asukasluvun täytyy siis myöskin olla rajoitettu. Ja kaikki kurjuus oli seurauksena siitä, että köyhillä oli liian paljon lapsia.
Kirjassa oli monta seikkaa, jotka olivat uusia ja outoja useimmille meistä: "Ajattelematta", T:ri Luther alkoi, "en minä, joka olen mies kansan joukosta, käänny teidän, ylhäisten herrain, puoleenne. Se kurjuus ja sorto, joka nyt kukistaa kaikkia kristikunnan maita ja Saksaa erittäin, pusertaa minusta hätähuudon.
Miksi on maamme näin vähän muokattu alalla melkein millä hyvänsä? Miksi köyhyys ja kurjuus ovat ne epiteetit, joita useimmin annamme itsellemme?
Päivän Sana
Muut Etsivät