Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Hän lisäsi hartaudenharjoituksiaan kaksin verroin, kidutti itseään ja rukoili saadakseen Jumalalta lohdutusta ja selityksen siitä surusta ja kurjuudesta, joka oli kaikkialla häntä vastassa. Näiden hartaudenharjoitusten kautta terottui hänen mielikuvituksensa äärimäisyyksiin saakka. Samalla säilytti hän kuitenkin rauhallisen, voimakkaan olemuksensa ja selvän, terävän järkensä.
Hänen äänensä hiljeni hieman, kun hän muisti lastansa ja siunaili: Pääsi toki hän, lapsi raukka, aikanansa pois tästä kurjuudesta oikeaan kotiinsa, jossa ei ole puutosta leivästä eikä muusta siirapista.
En menesty noitten muitten seurassa. Menee sivulle puitten taakse. Tulee ämpärin kanssa. Luutnantti, yksi sana vielä. Mitä sinulla on kanssani tekemistä. Kysyn viimeisen kerran, tahdotko pelastaa minut häpeästä, lapsesi kurjuudesta? Mitä sinä höpiset! Aikoo mennä. Siinä tapauksessa huudan koko maailmalle, mitä olet tehnyt, vedän sinut kanssani häpeään.
Esterin pyynnöt olivat turhat. "Pojan pitää ajoissa oppia huomaamaan maailmallisten ilojen tyhjyyttä", vastasi hän vain, "olen itse saanut niin paljon vahinkoa koko tuosta loistavasta kurjuudesta; poikani on siitä säästyvä!"
Hänellä oli semmoinen kadehdittava luonne, johon elo turhaan vuodattaa katkeruutensa; kaikesta inhimillisestä kurjuudesta huolimatta on heillä raitis lapsensydän ja suuttumaton leikillinen iloisuus vanhuuden viimeisiin päiviin.
Sanoin heille, että en suinkaan ollut aikonut syyttää heitä enkä vetää heitä yhtä vähän kuin rikkaita yleensä edesvastaukseen maailman kurjuudesta, vaikka kyllä olikin totta, että se, mitä he tuhlasivat ylellisyyteen, olisi toisin käytettynä voinut poistaa paljon katkeroita kärsimyksiä.
Ello, Ello! Pelasta minut, pelasta minut täältä kurjuudesta! Nyt vasta! Nyt, kun itse loassa matelet, nyt kun olet jo minut perässäsi vetänyt. Myöhäistä. Jos tahdot, niin saat rinnallani sijan hirsipuussa. Rakas Ello!
Mutta jos niin, jos rynkäisi mun päälleni tämä kauhistava sisärkunta myrskyllä ja kiljunalla, niin onhan omassa kädessäni päästin tästä kurjuudesta, ja kaikki on sitten äänettömyys, tietämättömyys ja tyhjyys, rauha ijankaikkisesti. Mutta mitä haasteli Claudio?
Houkuttelevimmat maalliset edut ainoastaan, ylhäisyys, kunnia, rikkaus ja kauneus voisivat korvata tuota kevytmieliselle, turmeltuneelle, tai puutteesta tahi kurjuudesta epätoivoon langenneelle ihmiselle. Ja kuitenkin näemme niiden, joita noituudesta epäillään, olevan köyhiä, ylenkatsotuita, raihnaita...
He saivat nyt osansa ihmiskunnan kurjuudesta, ja se oli sitä suurempi, mitä enemmän elämää he olivat varanneet itseään varten, he, jotka olivat luoneet niin paljon elääkseen samalla paljon.
Päivän Sana
Muut Etsivät