United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !
TOMMI. Että kätkette hänen sydämmihinne, ylistätte hänen kunniaansa »kurkuill', trumpuill', symbaleill'», mutta mitä hän viimein teitä kohtaan tarkoittaa, se olkoon nyt minulta sanomatta. FUCHS. Pahinta peljätkäämme. MAX. Kuinka tulee meidän nyt itseämme käyttää häntä kohtaan?
Mutta Annette oli häntä hirveästi solvaissut, ei ainoastaan sillä, että haavoitti hänen kunniaansa, vaan hän oli itsekkyyden laskujen epäluulolla räjäyttänyt ikuisen kuilun heidän molempain välille.
Menteith viittasi, kuinka silloin kaikki hänen toiveensa olisivat turhat, ellei hän tahtoisi tahrata kunniaansa ja ostaa Argylen suosiota kuninkaan puolueesta luopumalla. Montrose myönsi nämä syyt tärkeiksi ja tunnusti myös katsovansa kuninkaan asialle edulliseksi että tämä kysymys, vaikka se oli hieman vaikea, saatettaisiin ratkaisevaan loppuun mitä pikemmin, sitä paremmin.
Nuoret puotilaiset, jotka tunsivat tämän koskevan heidän kunniaansa, alkoivat vastustella, mutta tämän keskeytti pian heidän isäntänsä, joka riensi paikalle ja kuiskasi heille, että he vaikenisivat. "Ettekö muista, että nämä ovat meidän kauppalankojamme?" oli vaikuttavin syy, mikä hänellä oli esiin tuoda.
Juutalainen sanoi: "Messias sen on jälleen rakentava." Kristitty sanoi: "Jerusalemin temppeli ei pääse koskaan entiseen kunniaansa, sillä Vapahtajamme on sanonut, ett'ei siitä pidä jäämän kiviä kiven päälle." "No, sanoi Juliaanus, minä tahdon uudestaan rakentaa temppelin ja todistaa ennustukset vääriksi."
Puhuin hänelle sydämmeni kieltä; vetosin hänen oikeudentuntoonsa, hänen kunniaansa, näytin hänelle mimmoinen tilamme oli ennenkuin hän sysäisi meidät takaisin kurjuuteen keinoilla, joita ei voi sanoa jaloiksi. Pelkään että sanani olivat katkerat. Sitä jalompaa ja enkelimäisempää oli se, että Jacobi kuunteli niitä niin rauhallisesti.
Sano minulle, että olen sanasi väärin ymmärtänyt; sinun isäsi poika ei voi unohtaa ritarillista kunniaansa, ei unohtaa sitä kunniata jonka hän on velkapää itselleen ja vanhalle äidilleen. Sitä hän ei voi; antakaamme hänen selittää tarkemmin asiansa muistutti leppeästi niinkuin ainakin Ebba-kreivitär.
Oi, rakkahani, me olemme kumpikin eläneet syvälle vajonneella aikakaudella. Surkuttelen sinua, joka vielä puhtaine sydäminesi jäät eloon. Mutta elä, Paulini, elä jalona, vaikuta sen hyväksi, joka on todella suurta tässä maailmassa! Elä toisen ajan hyväksi, jolloin mies taas rakastaa kunniaansa, nainen itsetuntoaan, kansat vapauttaan! Vie tämä sama tervehdys Ruotsin kuninkaalle ja äidillesi.
Mustat silmänsä loistivat ylpeydestä, ikäänkuin asia olisi koskenut hänen omaa kunniaansa. Oikein iloinen ei Pekka kuitenkaan ollut. Hän huomasi hyvin, että häntä luultiin erinomaisen kelpo pojaksi ja tämä häntä rasitti. Hurja, ynesä luontonsa tunsi itsensä kahlehdituksi, ja uhkasi tehdä vastarintaa.