Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
LEENA: Ja oikeastaan ei tarvitsekaan muuta kuin vaan ajatella. Kunhan vaan aina tietää ... tietää! UUNO: Jos on niin, niin mitäs sitten muuta kuin nyt heti ... hyvästiä sanomatta ... ennenkuin on liian vaikea... LEENA: Kunhan vaan tietäisin, että ajattelet... Kirjoittaisit. UUNO: Sehän on samaa kuin puhuminen. LEENA: Taas olet oikeassa. Mutta kuinka minä sitten sen voin tietää?
Korvat suhisivat ja kumisivat, ja silmissä kuvastui yön pimeä suurina lainehtivina aaltoina ... "kunhan vaan ehtisin kotia", ajatteli hän ja se aatos alkoi koneen rattaan tavoin herkeämättä kiitää ympäri hänen aivoissaan, samalla kertaa kuin koko joukko muita, toisistaan riippumattomia kuvia leijaili hänen ohitsensa, "kotiin ... kunhan vaan ehdin kotia... Gabrielle ... missä hän onkaan ... tulen liian myöhään... Daniel ... ei, sehän on mahdotointa ... en ehdi kotiin..."
Kunhan eivät maailmanlopun edellä viisastuisi liian paljon ... niin oli sanonut entinenkin rovasti, että maailmanlopun edellä viisastuvat ihmiset, piru niitä neuvoo ja näyttää niille temppelin harjalta kaiken maailman prameuden.
Sedällä on aikomus jättää puutarha minun huostaani, kunhan tästä tulen täysi-ikäiseksi, ja siihen sedän tuumaan minä mielelläni suostun. Mutta niinpian kun kontrahti on tehty, järjestän minä asuntoni ja nain sinut, Hanna. Se saatanee suoritetuksi parissa vuodessa, ja sitte me alamme elää herroiksi.
Onkoon kuinka lähellä? kysyi puhemies olevinaan tietämätöin. Hevosetta tämä väli päästään, aivan se on ... etkö tuota arvannekin. Minä vanha puhemies, hyvä minä olen arvaamaan, nauroi hän. Eikö se jo liene tässä emäntänä. No arvasitpahan, nauroi Hemmokin. Hyvä minä olen arvaamaan, kunhan vähänkään kuulen. Joko siitä itse olette sille puhunut?
Senvuoksi ei Helankaan miehelään menoa mikään este voinut seisauttaa. Mennähän tämmöiseen paikkaan pitää ... kävi muuten miten tahansa, kunhan vaan emännäksi pääsee.
No, mitä minä laulan? Matti. Laula mitä tahansa, kunhan vaan alkaa kuulua. Liisa. No, tahdotteko kuulla laulun, jonka lapsena opin paimenelta? Kaikki. Tahdomme. Liisa. Mansikkani, Mustikkani, tulkaa tänne! Haluna ja Kirjo, tulkaa tänne! Omena ja Karjo, tulkaa tänne!
Vähäinen voitto, sanoi Matti, joka oli tappiolle jääneiden puolella. Voitto kuitenkin, vaikka sinä niillä kymmenisilläsi jo pohvastelit. Mies on niin tapannut kuin voittanutkin, sanoi Matti herettyään ja meni katselemaan karsinan puolelle istuintaan. Kuule Matti, eikö pistetä vielä myllyä, ehdotteli Eerikka. En välitä koko myllystä, kunhan tänne sijani löytäisin.
Sinä olet oikeassa; mitä se tekee, jos sinä ja minä ja me kaikki kaadumme tässä yrityksessä, kunhan vain kaksi meistä jää viemään niin kallista saalista hyvään talteen! Tuossa käteni: me koetamme. Luukkonen! huudahti Miltopaeus, pudistaen vuorostaan rohkean talonpojan kovaa kämmentä: sattui tässä äsken niin, että tulin sinusta tyhmän sanan sanoneeksi.
"Tulen", vastasi hän sitte, "kunhan armolliset herrat vaan sallivat, että ensin autan isääni levolle, hän on sokea ja häntä yhä vilustaa". "Kenen kanssa puhut?" tiedusteli vanhus. "Täällä on Thimin ja Åbergin herrat", vastasi Torkel. "Thimin armollista herraa sanotaan mahdottoman väkeväksi", ilmoitti sokea. "Kiitetäänhän puuseppä Torkeliakin voimakkaaksi", sanoi Gyldenstjerna.
Päivän Sana
Muut Etsivät