Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Neiti Liisi, minä olen köyhä, mutta minulla on tulevaisuutta. Minulla on hyvät arvosanat velkoja ei ole Neiti Liisi kultakutrinen pikku prinsessani sano nyt minulle tahtoisitko uskaltaisitko tunnetko minua siksi että sinä ? Neiti Kortman Missä se Liisi nyt taas ? Ooh, mitä näen minä? Pyydän anteeksi että häiritsen!
Aagot oli vähän vaalea, mutta yhtä lempeän näköinen ja kaunis kuin ennen. Hänellä oli pieni lapsi sylissä, jonka kultakutrinen pää lepäsi hänen rinnoillaan, ja vilkasluontoinen kolmenvuotias poika piti äidin hameesta kiinni ja katseli, ei ainoastaan loistavilla suurilla silmillään, vaan nenällään ja suullaankin ylöspäin.
Senvuoksi hän nyt kaikin mokomin halusi, että pastori ja kultakutrinen Beatrice mitä pikemmin astuisivat alttarin eteen ja sitten Herra siunatkoon niitä pieniä enkeleitä! Viikon perästä pastori tuli jälleen. Kaunis oli syksyinen ilta, tähdet tuikkivat taivaalla, ja pastori istahti Beatan kanssa jasmiini-majaan. Pastori nosti viimein kätensä ylös ja lausui: "Neiti Beata!" "Herra pastori!"
"Se on Gesina! oi", ähkäsi nuorukainen kädet kasvoihin likistettyinä. "Hän on enoni van Bombelerin tytär ja oli veljineen palausmatkalla Albanysta kotiin." "Sinä olet oikeassa, valkoinen veljeni." "Tiedätkö, onko hän vielä elossa?" "Kultakutrinen lilja on elossa ja makaa sidottuna venheessä viina-astioitten vieressä." "Jumalan kiitos, siis on hänen pelastuksensa vielä mahdollinen!
Toista oli ennenaikaan, kun Morholt saapui Weisefortin satamaan ja kansa otti hänet vastaan riemuhuudoilla, samoin hänen sisarensa kuningatar ja sisarentyttärensä, Isolde Vaaleahius, kultakutrinen, jonka kauneus jo loisti yli kaikkien muiden niinkuin nouseva aamunkoi.
Tyttö oli tavattoman miellyttävä, sinisilmäinen ja kultakutrinen, ja eihän ollut hänen syynsä, että hänen sorja ulkomuotonsa ja loistavat silmänsä saattoivat hänet seikkailuille alttiiksi ja saivat aikaan monta selkkausta hänen muutoin niin hiljaisessa, vaatimattomassa elämässään.
Toinen kevät ja toinen kesä tuli, ja poika kävi toista vuotta, kultakutrinen oli sen pää, posket olivat kuin omenat ja suu hymyili aina. Hän osasi nyt puhua vähän ja pyöri niinkuin jäniksen-poika kukkivassa ruohikossa. Häntä katsellessa nousivat kyyneleet Reine Allix'in silmiin. "Jumala on liian hyvä", ajatteli hän.
Muistuttele silloin niitä sanoja, joita otaksutaan sen lausuneen, joka on käsketty suosittelemaan henkilöä, jota hän ei vielä ole nähnyt: "Hän, jota mun tulee kunnioittaa, Hän, jota ma odotan, ikävöitsen, Mun kuningattarein, herttainen, Hän jossain maan päällä asustaa. Jos ompi hän kultakutrinen, Vai mustatukkainen, tiedä en; Jos siniset lienevät silmänsä, Vai mustat, sitä en tiedä.
Päivän Sana
Muut Etsivät