Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. marraskuuta 2025
Kuten 'Kauppaneuvoksen härässä, niin 'Pienessä elämäntarinassakin' usein näennäisesti viattomain lauseitten alla kulkee kirpeän ivan väre; senkin eduksi olisi toivonut teoksen vertauskuvallisuuden ja sielullisen rikkauden tulevan seestyneemmin käytäntöön. Nyt on näissä kummassakin teoksessa tahti ylen kiihtynyt; ne muuttuvat paikoin älylliseksi ilotulitukseksi.
Kuohuen aukeni vehreä helma kätkien hehkuunsa hersyvät voimat, siittäen sihisevät, pursuvat mahlat, työntäen taivaille uhkaavat huiput. Poltteesta kohtunsa kuumimman vaivan synnytti viimeksi syvimmän synnyn, huippuja kulkevan ihmisen suuren. Vuodet ne vierivät, kuukaudet kulkee, ajat ne aikoihin tanssien yhtyy, ei loppunut työ.
Ei luulisi tuollakaan möhömahaisella patruunilla ostoksia olevan, koskahan niin kylmäverisenä torin poikki kulkee ... mutta asiansa ne mahtaa olla hänelläkin ... hevoskaupat eli muut ... eipähän ilman tänne hänkään!... Ja hänen jälessään jo tulee tuo laiha herra lihavine rouvantylleröineen.
Oli syytä uskoa, että heillä oli pahat aikeet suomalaisia kohtaan, vaikka kyllä huhuiltiin, että muka norjalaisia oli näkynyt rajalla. Pekkalainen ja lähinnä asuvat suomalaiset aikoivat mennä ruotsalaisia vastaan Höljosetin luo, ja nyt hän pyysi Pekkaa rientämään edeltäkäsin viemään sanaa, että Pekkalainen naapureineen kulkee Valkovuoren poikki.
Parittaisin nuori kerijoukko istuu Hartioilla joutsenen, ja rivi kulkee Yhtä rinnan pitkin saaren tyyntä rantaa.
Sinä tiedät, että hän ei suinkaan ole rikas, ja että hänen isänsä harvoin antaa hänelle enemmän rahaa." "Minä luulen todellakin, että jonkunlainen rahanhimo kulkee Spencerin su'ussa," oli Jackin pistävä vastaus.
Ja suoraan voi minusta sanoa, että juuri se tie, jota hän »Juhassa» kulkee, voi hänen luonteisensa kirjailijan viedä eittämättömään taiteelliseen korkeuteen kuten se on vienytkin. Juhani Ahon luonne ja sen mukana hänen taiteellinen näkemyksensä on passiivinen ajatuksellisesti verrattain vaivattomaan tarkasteluun taipuvainen.
Oo suora, vapaa vaan, Ja, niinkuin kuusi, vankka, Jonk' kotikorpes sankka Luo pilviin nousemaan. Ja silmin kirkkahin Sa katso ihmisiin, Kuin aurink' ilmi kulkee Ja mailmallen on julkee. Ja tosi ollos niin, Ett' Herra katsastella Hetkellä jokaisella Voi sielus syvyyksiin.
Tulin sinne loppupuolella toukokuuta pienelle, somalle rautatieasemalle, josta lähdin käyskentelemään järven rantaa noudattelevaa katua. Se kulki kilometrittäin tasaista, kaareutuvaa rantaa ohi hotellien, huvilain ja läpi kaupunkien, jotka ovat niin kaitaisia, että niillä on tämä katu ainoana katunaan, jota myöten kaikki liike, käveleväin ja ajavain, kulkee.
Ja edelläni kulkee, lyhtyä maassa viistättäen, chiffonier, kaiken roskan kerääjä, rättiläinen, tuo Pariisin yöllinen shakaali, joka selässään olevaan viilekevasuun heittää, mitä löytää katuojista muiden jäleltä. Soitan, huudan nimeni ovenvartialle ja kiipeän pieneen huoneeseeni kuudenteen kerrokseen. Suljen ikkunan ja koetan tunkea näkemään läpi pimeyden.
Päivän Sana
Muut Etsivät