Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Kukapa tuota juuri lyönyt olisi, joka on sellainen karuuna. Vaikka kyllähän sanotaan, niin että ei sonni niin suuri, ettei ajaja suuree. Missä tuo lie ollut. Eivät ne nuoret ennen noin hulluja ja päässilmäisiä olleet. »No no muori, antaahan nuortenkin. Mutta kuinka, eikö muorikaan kirkossa ole?» »Kirkkoon tästä sitte pääsee, kun pitää aina olla kotokissana. Eikä siellä mieli paljon parane.
Ja netpä runoiliankin ympärillä niin armottomasti suhisevat ja surisevat, että hän esittelee kaikkea muuta, paitse mitä on selvää ja järkevää, että hän väärässä muodossa kuvailee meille todellisuutta ja siten harhauttaa sekä itseänsä että muita. Mielikuvituksemme haahmoitukset, pienet ruusun-väriset veitikat! kukapa ei teitä tuntisi?
RUOTSILA. Kylläpä se niin taitaa olla. LIND. Ruotsila, kuinka paljoon arvaatte Kalalammen hinnan? RUOTSILA. Hm, mitä sille voisi hinnaksi panna noin jonkun hm, kukapa sen voipi niin pian sanoa! LIND. Maksaako se niin paljon kuin tuo asianajajan räkninki tekee? Jumala varjelkoon, ei kahdeksatta osaakaan! Naapuri, päähäni astuu hyvä ajatus. RUOTSILA. No, mikä se on?
Olin ylpeä kauniista husaariupseeristani ja toivoin ilolla sitä aikaa jolloin hän korkenisi ratsumestariksi everstiksi ja vihdoin kenraaliksi. Kukapa tiesi kenties oli hän määrätty joksikin vielä korkeammaksi, kenties tulisi hänen nimensä kerran loistamaan muiden suurien sotapäällikköjen nimien seassa isänmaan historiassa. Se oli onnellinen aika, sillä me rakastimme toisiamme sanomattomasti.
LIND. Mutta onhan tuossa toinenkin makuusija! Enkö minä siis tule yksin olemaan tässä? KASKI. Kukapa sen tietää: jos vielä toisenkin tän' yönä ottavat kiinni, niin tulee sekin pantavaksi tänne. Hyvää yötä! LIND. No pimeässäkös minun pitää täällä kököttää? KASKI. Se on tietty. Kello yhdeksän jälkeen ei vankihuoneessa saa olla valkeata! LIND. Vaan jos maksaisin?
Tätä järjestelmää ei kuitenkaan liene helppo sovittaa sanomalehtijulkaisuihin. Yksityinen henkilö voidaan kyllä pakottaa maksamaan kirjan julkaisusta, sillä se menoerä esiintyy ainoastaan yhden kerran, mutta kukapa jaksaisi maksaa joka päivä ilmestyvän sanomalehden kustannukset.
Olenkos sitten, sanokaa muutkin. MATLENA. Kukapa sinun retkiäsi aina tietää, hunsvotti. Missä milloinkin kuljeksit. HEIKURA. Ulkoa sinä kumminkin hiljan olet tullut, koska vaatteesi ovat märät. OTTO. Ka, hiidessä, märät ne tosiaankin ovat. HEIKURA. Tunnusta pois hyvällä: sinä olit Mäki-Matissa äsken? OTTO. No, olinhan minä, olin, olin. Koska välttämättä niin tahdotte.
Mutta kukapa täällä pieksäisi? Vartiat. Luuletteko, ettei esimerkiksi Petrov tutkintotuomarin viittauksesta olisi siihen valmis? Ei muuta kuin: aa, lurjus!... Toverini täydentää väitettään niin osuvin elein, että minä näen ilmielävänä edessäni Petrovin julmin ilmein ryhtymässä lyömään naapuriamme, ja kylmät väreet karsivat ruumistani.
Mutta jos aikaa olisi ollutkin, tuskinpa meistä kukaan olisi siihen edes pystynyt, sillä kukapa meistä tunsi edes poliisilaitoksen rakennusta, jossa me levittelimme itseämme sen mukaan kuin asiain paljous kasvoi, ja vallotimme huoneen huoneen perästä aivankuin uutisasukas, joka anastaa maita kuokkansa alle.
Myöskin Konrad Althausin piti nyt lähteä. Hän oli tulisesti ihastunut sotaan, mutta kuitenkin tuntui hyvästijättö hänestä raskaalta. Oi, Lilli, Lilli, sanoi hän surullisesti, jättäessään morsiamelleen jäähyväisiä, miksi annoit ajan kulua niin kauan, ennenkuin minut otit? Kukapa nyt tietää, jos koskaan palajan? Lilli-parka oli itse vaipunut katkerimpaan katumukseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät