Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Tämä hänen viime mielipiteensähän menisi muuten milt'ei yhteen Snellman'in juuri edellä selostamamme esityksen kanssa, jos tuo Krohn'in käyttämä »enimmäkseen» sana hänen esityksessään saisi tarkottaa samaa kuin sana »toisinaan» referaatissamme Snellman'in mielipiteistä. Mutta sitä se ei kait tehne, ja silloin ei Krohn myöntäne hyvän runoilijan arvoa ja kunniaa Juteinille.
Ainoastaan jo ennestään valmiita runojansa ei hän ole voinut enää mennä perin pilaamaan ruotsalaisuuksilla, turkulaisuuksilla y.m. Mutta x:n hän niihinkin uskollisesti pisti ks:n paikalle. Emme sen vuoksi luulisi, että Krohn'in ehkäpä jonkinnäköiseen perinnäistietoon nojaava kertomus hakemuksen hylkäämisen syistä täysin pitää paikkaansa.
Krohn'in runoelmat, jotka ovat huomattavia puhtaan ja hartaan mielialansa vuoksi, lausuvat ilmi osittain isänmaallisia tunteita, osittain lemmen iloja ja huolia, murhetta armahaisen kuolemasta tai muita mielenliikuntoja; välisti on muualtakin otettu aiheita.
Sen ohella Eino Leino tunnustaa runon olevan siitä merkillisen, että isänmaallinen tunne siinä esiintyy jo ainakin yhtä voimakkaana kuin »Maamme»-laulussa, vaikka se onkin niin paljon ennen sitä kirjotettu. Ja luullaksemme J. Krohn'in vaikutuksesta Eino Leino yleisarvostelussaan sanoo Juteinia järkeileväksi, ratsionalistiseksi hengeksi.
Sitä laatua oli, paitsi yllämainittua kirjoitusta Suomen kansanrunoudesta, jo Krohn'in väitöskirja dosentin-virkaa varten, Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikana ynnä kuvaelmia suomalaisuuden historiasta, ja erittäin huomattava on hänen teoksensa Suomalaisen kirjallisuuden historia, jonka ensimmäinen osa ainoa, mikä häneltä ehti valmistua, valaisee Kalevalaa sekä esteettisessä suhteessa että sen kokoonpanon ja syntymätavan puolesta.
*Lisäys.* Suomalaisia kansansatuja eli satujen alkuperäisiä toisintoja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ruvennut julkaisemaan; niitä on kaksi osaa ilmestynyt, joista ensimmäinen, sisältäen Eläinsatuja, on Kaarle Krohn'in ja jälkimäinen, Kuninkaallisia satuja, Kaarle Krohn'in ja Lilli Liliuksen toimittama. Sananlaskuja ja arvoituksia.
Uuden suomalaisen virsikirjan muodostus onkin pääasiallisesti luettava hänen ansiokseen. Esityksen suomalais-ugrilaisista kansoista, nimeltä Suomen suku, hän on julkaissut Kansanvalistusseuran "Maantieteellisissä kuvaelmissa". Julius Krohn'in jälkeen jäi paljon käsikirjoituksia ja muistiinpanoja, etenkin suomalaista mytologiaa ja kirjallisuudenhistoriaa koskevia.
Tämän Krohn'in esityksen luulemme oikeaksi, koskapa Juteini myöhemminkin esittää näissä kohdin kirkonopista hieman eriäviä mielipiteitä. Ja ollen liian totuutta ja rehellisyyttä rakastava teeskennelläkseen tunteita ja uskoa, joita ei hänessä ollut olemassa ainakaan kirkkomme opin vaatimusten mukaisia , kääntyi hän toiselle uralle.
Moni wailla miehen mieldä ylen kattoi koto-kielen walistuksen wahingoksi.» Vieläpä niin myöhään kuin v. 1826 tuntui näitä samoja »vaikutuksia» Juteinin sydämessä, sillä hän silloinkin Runotähteitä-nimisessä runokokoelmassaan lauloi ivaa uhkuvat, katkerat sanansa, jotka tunnemme J. Krohn'in usein mainitusta teoksesta, Suomal. Kirjallis.
Päivän Sana
Muut Etsivät