United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Sama suora nenä, mustat hiukset ja silmäin säihkywä tuli, mutta sata kertaa ihanampi." "Mutta wedenkantaja tyttö, palwelus=neitsyt, kaikkea siwistystä wailla, raaka ihminen, johon halwin sotamiehesi waan woisi ihastua. Luulin minäkin tänä aamuna wilaukselta hänet nähneeni." Aleksin silmät oliwat kääntyneet ikkunaan. "Ernest!" huudahti hän yhtäkkiä, "tuossa hän jo on.

Torppamme tilukset panimme niin hywään kuntoon, että ne lainehtiwat rehewästä kaswullisuudesta kaikkialla. Ahkera työmme oli meidät kohottanut siihen tilaan, ett'emme olleet enään mitään wailla, mutta woi Jumalani se oli meidän perikatomme.

"Ei siellä toki tule halla", sanoi poika. "Jospa se niin olisi!" toiwoi ukko epäilewästi; sitten hän näytti taas waipuwan sywiin ajatuksiin. "Joko kuokkamaat tuliwat walmiiksi ojitetuiksi ja muutoin siiwotuiksi?" jatkoi hän wähän ajan päästä. "Jo", sanoi eräs ukon naineista pojista, "ei ne ole enää muuta kuin siementä wailla."

"Kuinka kummallisia?" "Ettekö tunne olewanne mitään wailla?" "Mitäs meiltä puuttuisi, sillä onhan meillä kyllitellen kaikkea elämän tarpeita, ja me täydennämme toinen toistamme?" "Ja kuitenkin puuttuu meiltä jotakin aiwan tärkeää." "Mitä se olisi?"

Moni wailla miehen mieldä ylen kattoi koto-kielen walistuksen wahingoksiVieläpä niin myöhään kuin v. 1826 tuntui näitä samoja »vaikutuksia» Juteinin sydämessä, sillä hän silloinkin Runotähteitä-nimisessä runokokoelmassaan lauloi ivaa uhkuvat, katkerat sanansa, jotka tunnemme J. Krohn'in usein mainitusta teoksesta, Suomal. Kirjallis.

Pojat päästeliwät nuorat irti ja sysäsiwät aidaksen selän taakse takin hihoilta läpi ja sitoiwat kädet kalwosten kohdalta siihen kiinni. "Tulipa siitä oikein komea rulli", sanoi joku mieli=hywillänsä. "Oiwallinen piru, sarwia wailla." "Onhan taikapussissa keritsimet." "Mitäpäs niillä?" "Laitetaan niistä oikein pystysarwet." "Mitenkä?"

Sinä saat tuon punaposkisen äijän kohta rahoilla omaksi ... saat sitten waikka maata sen wieressä", sanoi eräs joukosta, wiimeisen puhujan eteen astunut mies. "No ei sitä nyt sentään maata..." sanoi toinen hämillään. "Paljon, paljon on tuo wailla, puhukaa mitä tahdotte: ei yhtään enkelin kuwaa, eikä apostolin askelta, niinkuin entisessä..." sanoi eräs mies huokaawalla äänellä.

Eikä tämä seurustelu täysin tyydyttänytkään Anttia, sillä hänen korkealle pyrkiwä henkensä olisi ollut wailla wasta=alkuja niille tunteille, mitkä hänen omassa sydämessään kuwasteliwat, ja niitä ei hän muka ollut löytäwinänsä heidän seassaan.

Kun minä wihdoin wiimeinkin wetäysin kotiin, ollessani wielä hywästi hujakassa, hawaitsin heti, että Kerttu oli waaleana, sillä waikka ei hän antanut mitään arwoa semmoisille juoruakoille, tiesi hän kuitenkin, ett'eiwät heidän puheensa kumminkaan kaikkea perää wailla olleet.

"Oi Jumala, minkälainen minä olen ollut!" puhkesi isäntä wiimein sanomaan, ja tuo ääni tunkeusi tuolilla nukkuwan Maijun korwiin. "Woi kun olen nukkunut. Onko teillä mitään puutoksia? Oletteko mitään wailla? Olenko kauankin nukkunut?