Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
AAPELI. Kraatari Aapeli olen vaan, kunnian mies, kelpaan vierasmieheksi koska hyväänsä ja kummaksi vaikka ruhtinoitten lapsille. EEVA. Eikö se ole sama Kupparin-Aapeli, joka äitinsä perässä tallusteli kylästä kylään kantaen ämmän kupinsarvipussia? AAPELI. Että sarvet kalisi. Sama, sama.
EENOKKI. Tahtoisinpa, tahtoisinpa, sanon minä, nähdä Eevan tuloa herrojensa luokse taas. Näkisinpä silloin oikein pitkän koiran. EEVA. Hoo! kraatari Eenokki, elä yhtään murehdi sitä asiaa. Ensin vähän pilkkaa herroilta, jota minä vastaan muutamalla kyyneleellä, ja ennen iltaa on yhteinen sydämmellinen ilomme korkealla katossa. Siinä se temppu. EENOKKI. No sinä naisen luonto!
Pitäjänapulainen seisoo kaappialttarin takana kirja kädessä, ja yltympäri ryijyn seisovat telturit valmiina. Pirtti on puhdistettu ja pesty, päreillä on verhottu sekä katto että seinät. Jo nostavat telturit korkeuteen sinipohjaisen suuren liinan "morsiustaivaaksi", sillä porstuassa vetää kraatari Sankreini porinmarssia merkiksi, että morsiuspari on tulossa. Morsian astuu jo sisään sulhasen kanssa.
Maa ja taivas lyövät kupperkeikkaa ja sinä, kraatari Antres, pyörit silmissäni kuin apina markkinoilla ja kuitenkin tahtoisin sinua hellästi suudella. Kyllä tämä on kuolema; ja minä saan saatanan kuraasin. Hih! Nyt tappelisin legioonien kanssa. ANTRES. Olethan ryypännyt, mies? ESKO. Olenhan senkin tehnyt. Kaksi oivaa kulausta otin äsken juuri Mikon taskumatista.
Kovin irstasluontoinen mies, ja vahva, hirmuisen vahva. ESKO. Herran Kiesus, Antres, juostaankos päämme mäntyyn? ANTRES. Kuinka on laitas? Olethan ilman hattua ja toista kenkää! ESKO. Olkoon niin! ANTRES. Ne etsimme ylös. ESKO. Ei, kraatari, metsä saantinsa pitäköön! Huolisinko yhdestä hatusta ja kengästä? Peeveli! jos oikein vihastun, niin kaikki nutut päältäni heitän ja myyn itseni Ryssälle.
EEVA. Miksi annoit itseäs narrata? EENOKKI. Hai djai! AAPELI. Jassoo! EEVA. Kyyditä minua ijankaikkisella pilkulla tästä samaa tietä takaisin, kraatari! AAPELI. Jassoo! Kyllä kyllä, jos rahan maksat, jos lyöt kaksi markkaa pöytään. Jooseppi tulkoon kyytiin. Kaksi markkaa tänne! EEVA. Ei yhtä penniäkään.
Oliskohan Mikko minua vietellyt? Sitten totta valehtelen tässä. TOPIAS. Klanetin äänen kuulin; he lähestyvät. KRISTO. Paikalla ovat he tässä! TOPIAS. Kuinka häitten tapaista! Mitä marssia puhaltaa kraatari? SEPETEUS. Porilaista! TOPIAS. Porilaista marssia! Ja nummi pauhaa kuin suden-ajossa! Mutta mikä loilotus siellä? KRISTO. Juuri niinkuin suden-ajossa. TOPIAS. Tämä loilotus?
JOOSEPPI. Hä, Herrojen-Eevan. EENOKKI. Vai Herrojen-Eevan. Tuliko mies juonikkaaksi, hurjapäiseksi, villityksi, tai mistä kieppasi hän tämän rohkeuden? JOOSEPPI. Preivin kirjoitti Herrojen-Eeva tällä tavalla mestarilleni eilen illalla: »Kraatari Aapeli! Lyhyesti tahdon tietä antaa, että, jos Jumala niin on sallinut, niin valmis olen kohta tulemaan aviopuolisoksenne.
Se oli nimittäin kraatari Jussinen, jolla eivät tahtoneet neulakeinot oikein hyvin menestyä, ja joka oli hänelle sukua.
Peijakas! taitaisinpa loiskata tuon kuusen kärkeen tai tuon pilven köyrylle istumaan ja sieltä taasen ales kuin ukon vasama aina maan tunkkasen ytimeen. Elämä on iloleikki! Antres, mitä olemme me, mitä olentoja täällä, että jumala meistä huolen pitää? Hih! Tässä on aika poika Kokkolasta. Eikös niin? Mitä sanot, kraatari? ANTRES. En juuri mitään sano. ESKO. Onko kraatari parempi mies kuin suutari?
Päivän Sana
Muut Etsivät