Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Kuitenkaan ei maalari kovinkaan paljon saanut eläissään aikaan, sillä tiuha, jylhä korpi teki ankaraa vastusta rohkealle tungettelijalle, joka rohkeni tulla häiritsemään sen neitsyeellistä rauhaa.
"Tottako se on sulla vai?..." "Ka miksi tuon ottanet ... totta se on olevinaan!..." "No voi hyvä Jumala sentään ... pussata mun pitää saada, kun tästä näin hyvällä selvittiin..." Ja Lippa lähättäysi Kallelle kaulaan niin rakkaasti, kuin morsian ikään. Vaan siitä ei Kalle kovinkaan hyvästynyt.
Koskaan hän ei noin painaisi sydäntään eikä katsoisi noin avuttomalla ilmeellä mieheen, joka juuri iski puukon hänen sydämeensä! Tuo katse ei ikinä katoaisi hänen mielestään. Mutta olihan se lopussa, olihan kaikki lopussa. Nyt täytyi vain katsoa eteenpäin ja pitää huolta huomisesta. Johannes ei ehkä Muttilan suhteen kovinkaan paljoa erehtynyt. Epäilemättä hän ylimalkaan halveksi naisia.
Mutta minä en sitä kovinkaan kummeksinut, olin sen ikäänkuin aavistanut ja jotain tuontapaista miettinyt äsken puoliunissani tekemäini havaintojen nojalla.
"Anna olisi hyvä ja poistuisi hetkeksi", pyysi tohtori. "Enkö minä saa olla täällä", lausui Anna rukoillen. "Entä jos se tekee sulle pahaa", sanoi Risto. "Ei, kyllä minä kärsin". "Antakaa Annan olla sisällä, ehk'ei kipu ole kovinkaan vaikia", pyysi Risto.
Eivätpä nuot heikommat astiat näyttäneet tuossa taistelussaan kovinkaan heikoilta, sillä monasti tapahtui niinkin, että he verestivät miehensä kasvot vielä sittenkin, vaikka olivat jo kovasti selkäänsä saaneet.
Siksipä hän istuikin hyvän aikaa sanaa sanomatonna ja tuijottavana, kun Erland eräänä kauniina päivänä ilmoitti, että hän ja Lovisa olivat kihloissa ja kun hän vihdoin sai sanan suustaan, eivät hänen ensi sanansa olleet kovinkaan sydämmellinen onnentoivotus.
"Niin kyllä, mutta vasta sitten kun sai kuulla, miten sivistynyt minä olen! Ensin hän ei ollut kovinkaan kiltti, mokomakin ylpeä otus ... ai ... ai!" Ja Lisbet huusi surkeasti, sillä Dora, joka samassa tuli sisään, veti häntä tukasta niin että hän oli vähällä mennä selälleen.
Kiitos, urhoollinen ystäväni! huudahti mylady; ja milloinka kostatte? Huomenna, tai vaikka paikalla, jos tahdotte. Mylady oli huudahtamaisillaan: "paikalla"; mutta hän huomasi että moinen kiiruhtaminen ei olisi kovinkaan mieluista d'Artagnan'ille.
Minä en kuitenkaan pitänyt kovinkaan suurta kiirettä, vaan kuhnailin pihalla pappilan renkiä puhutellen, kunnes näin kenraalin lähenevän taloa. Saattueena hänellä oli kersantti ja kuusi rakuunaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät