Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. toukokuuta 2025
Seuraavassa »onnentoivotuksessa väitökseen», joka olkoon näytteenä 1700-luvun akatemiallisesta runoudesta, on senaikuinen kirjoitustapakin säilytetty. ONNENTOIVOTUS V
Sillä vaikkei hänen jalkansa ollut neuvostossa, oli siellä kuitenkin hänen äänensä, jonka vaikutin oli yksi neuvoston mahtavimpia miehiä. Tyytyneenä suur-työhönsä, joka oli elävä onnentoivotus, astui vanha puutarhuri esille hattu kädessä ja mielihyvästä hymyillen.
Sen jälkeen kääntyi parikunta selin salin peräseinään ja hääväki rupesi onnea toivottamaan nuorelle parikunnalle, pappi edellä, muut jäljestä. Juuri kun onnentoivotus oli alkanut, tuli talon piika-tyttö kiireesti hää-huoneesen ja katseli hätäisesti ympärillensä. Viimein hän sukelsi väkijoukon lävitse erääsen nurkkaan; siellä oli setä Juho-vainajan leski.
Siksipä hän istuikin hyvän aikaa sanaa sanomatonna ja tuijottavana, kun Erland eräänä kauniina päivänä ilmoitti, että hän ja Lovisa olivat kihloissa ja kun hän vihdoin sai sanan suustaan, eivät hänen ensi sanansa olleet kovinkaan sydämmellinen onnentoivotus.
Peräti painamatta on jäänyt toista yhdeksän meille tiettyä laulua, nimittäin: Jänikselle; Onnentoivotus nuorelle vaimolle; Pahasta ja kalliista ajasta; Venäjän ja Turkin rauhasta; Leskikeisarinna Maria Veutorounan kuolemasta; Turun kaupungin palosta; Kehoitus hääpidon alettaissa; Nuoren vaimon kiitossanat antimista; Joutohyräilykset häissä.
Kansa ei kylliksi tuijottaa voi armasta kuningastaan. Pietarsaari jo satasen on täyttää ehtinyt vuotta; onnentoivotus porvarien siis hälle ei kaiu suotta. Kokkolan pitäjä, kaupunkihin saa kestitä sankariansa; riemusta sitovi hattuihin nyt tähkiä koko kansa, saatuhun satoon näin viitaten, mi sankarin saapuessa kypsyi. Sä lahja taivainen pysyt muistossa ikuisessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät