Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
"Käytätte varmaankin nyt paljon puita kotonanne?" kysyi hän ikäänkuin tehden välinpitämättömästi pilaa. "Kuinka niin?" "Niin, sitten saisitte minut aamuisin puuvajaanne!" nauroi hän. Hän ei katsonut hänen ansaitsevan mitään vastausta, vaan virnisti ainoastaan hieman ivallisesti suutaan.
Ja tässä on kirjasto siinä tulee olemaan kirjoja, etsauksia ja puupiirroksia katosta laattiaan saakka. Tänne tulette, milloin vain päähänne pälkähtää, ja olette aivan kuin kotonanne." "Mutta mitä Katri ajattelee tästä kaikesta?" "Katri on teidän paras ystävänne ja hän voi saada vieraansa viihtymään. Oi, Katri valmistaa tästä niin pehmoisen pesän, senpä vielä näette!"
Ja ettekö ole valvonut nuoremman poikanne onnea paremmin ja tehokkaammin kuin jos olisitte pysynyt kotonanne? Ehkä. En tiedä. Ja ettekö ole kuin näkymätön enkeli aina huolehtinut nuorimmasta lapsestanne, joka ajaksi tarvitsi vierasta hoitoa, koska hänen sielunsa oli liiaksi teidän sielunne kaltainen? Olette ehkä oikeassa.
»Tietysti», kuului vastaus. »Niin laajalle ulottuva hyväntekeväisyys olisi saanut meidän aikamme innostuneimmankin ihmisystävän ällistymään», lausuin hänelle. »Jos teillä olisi kotonanne sairas, työhön kykenemätön veli», jatkoi tohtori Leete, »niin antaisitteko hänelle huonompaa ruokaa, huonommat vaatteet ja asunnon, kuin itsellänne on?
"Mitäkö olette tehnyt?" vastasi Ravn kiivaasti. "Te olette kukistaneet onneni ja hajoittaneet kauneimmat tulevaisuus-unelmani." "Minäkö?" "Juuri te. Minä olen rakastanut teitä, niinkuin en koskaan ennen ketään naista. Minä näin teidät kotonanne, lapsenne sairasvuoteen vieressä.
Olkaa täällä aivan kuin kotonanne. KERTTU. Kiitoksia, rouva Oksman, meistä kyllä tulee hyvät ystävät toivoakseni. ROUVA OKSMAN. No, se on tietty. Kaiken varmaan. KAUPPANEUVOS. Mutta sanokaa nyt jotain neiti Mannerillekin. Vai pitääkö hänen jäädä ihan osattomaksi? ROUVA OKSMAN. Herranen aika, eihän toki! Minä vanha kuhnailija. Suokaa anteeksi, hyvä neiti, ja olkaa tervetullut!
Olkaa nyt kuin kotonanne, sanoi hän; mutta kuulkaas, sulkekaa ovi sisäpuolelta, elkääkä avatko, ell'ette kuule kolmea tämmöistä naputusta: malttakaas; ja nyt löi hän ovelle kolme kertaa, kahdesti perättäin ja melkoisen kovasti, kolmannen vähän myöhempään ja hiljemmin. Hyvä, sanoi rouva Bonacieux, nyt tulee minun vuoroni antaa teille ohjeeni. Minä olen valmis kuulemaan.
Hän tarttui äidinisänsä raskaaseen keihääseen ja heitti sen sellaisella voimalla kilpeä kohti, jonka lähettiläät olivat ripustaneet erääseen salin puupylvääseen, että se puhkaisi kilven ja upposi vielä syvälle puuhun. Ylpeänä kuningas pani vasemman kätensä tyttärenpoikansa pään päälle ja huusi lähettiläille: "Menkää nyt ja kertokaa kotonanne, mitä olette täällä nähneet."
Minä olen erittäin iloinen nähdessäni teitä. Istukaa, mies; istukaa olkaa niinkuin kotonanne." "Minä en tiennyt että olitte palannut Englantiin, sir, ennenkuin näinä päivinä vasta; sillä te sanoitte että kun tulette takaisin, niin saisin nähdä teitä tai kuulla teistä." Nämä viimeiset sanat lausuttiin hiukan soimaavaisella äänellä.
Vaikka sinä itse totihalusta pakotit minut ANNA. Niin, riidelkää, riidelkää, olkaa niinkuin kotonanne vain PAROONITAR. Alfons, älä nuku, meidän pitää mennä kotiin. Kuuletkos ? Hi, hi, hi! PAROONI. No, no, pelaa sinä vain ulos, kyllä minä sitten TYT
Päivän Sana
Muut Etsivät