Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
"Tehkää parannus, koska armon aurinko vielä paistaa ja suuri ristinkantaja apua lupaa!... Lyhyt on armon aika. Kuolema kolkuttaa ja monen rintoja, monessa on hyvä työ aloitettu." Hannan vieressä istuva metsäkylän emäntä alkoi uikuttaa ja huutaa, hyppäsi seisomaan, roivi käsiään yhteen ja kirkui, niin että korvia viilsi: "Kiitetty olkoon Jeesus Kristus!"
X:n katupojat olivat tälle sävelelle sepinneet toiset sanat ja sen vuoksi juuri tuntuivatkin ne hänestä niin korvia vihlovilta. Mutta erään vanhanpiian loistavista silmistä häntä kohdannut ilme teki uuden vaikutuksen.
Viimeksi-mainittu lausui: "Tämä elämä, joka vuosi vuodelta vaan on käynyt tyyriimmäksi, on vienyt rahakullat hiiteen, sen helposti arvannet. Mutta ei siinä kyllä että liikevarat ovat kaikki, talossa on intenkki ja vähempiäkin velkoja vielä on korvia myöten. Kun kerran velkaan menee, näet, niin kyllä se kasvaa kuin pyörivä lumipallo.
Ei vielä milloinkaan puotiherra ollut puhutellut minua sillä tavalla, päinvastoin olin aina nähnyt heidät hymy huulillaan ja selkä köyryssä. Otin esille sormuksen kääröstäni ja ojensin sen hänelle. Mitä voin saada tästä? kysyin ujosti. Sanottuani nämä sanat punastuin korvia myöten ja loin katseeni maahan.
Ruokapöydässä täytyi hänen opetella uudellensa viemään ruokaa suuhun, sillä hän ei voinut enää hoitaa lusikkaa ja kahvelia, vaan sattuivat nämä milloin otsaa, milloin korvia kohden; niin paljo vaikutti näet heikontunut näkö muihin henkisiin ominaisuuksiin.
Kun paraiksi saatoin huoneeseen nähdä, juoksi hän huudahtaen vastaani, esti minun astumasta sisälle ja itsekin tuli etehiseen, korvia myöten punastuen. Mitenkä sinä tänne... Huone, jonka olin nähnyt ja hänen kotipukunsa tekivät minuun vastenmielisen vaikutuksen. En tahtonut ensi hetkellä muistaa koko asiaani. Meillä on kaikki niin epäjärjestyksessä, kun ei ole tänään ollut muita kotona kuin minä.
Ja huolimatta sen enempää tuosta hävyttömästä, hän ryhtyi jälleen pesoonsa. Hetken päästä Herman jatkoi: "Sen sijaan, että riitelemme, serkkuni ... kuulkaapa hiukan... Jos suostuisimme elämään yhdessä." "Kuinka se kävisi laatuun?" Magdalenan vapaan ja kirkkaan katseen edessä Unterwaldilainen ensin punastui korvia myöten.
On niitä joukossa mokomia, jotka surmaisivat sinut ainoasti noiden kultaisten korvarenkaittesi tähden. Heidän silmänsä ei nyt näe muuta kuin mistä saisi saalista, heidän käsillänsä ei nyt ole muuta tehtävää kuin ryöstäminen. Heillä ei ole korvia nyt, millä kuullella lauluja eikä armon-anelemista.
Kyllikki oli jo siellä. Hän katseli sulhoaan kyselevillä, surunvoittoisilla silmillä... Lemminkäisen korvia kuumenti. Nyt oli jo tytöllekin tieto saapunut...
Ei meidän aikana tiedetä myöskään mikä on kaunis mikä ruma, kiitettävää moititaan ja moitittavaa kiitetään. Katsahtakaamme taiteisiin! Nykyisen soitannon suloutta ei tavallinen ihminen käsitä. Milloin se on korvia halkaiseva hälinä, milloin taas kuolehtuva tahtikeppi vaan semmoinen on uuden ajan soitanto.
Päivän Sana
Muut Etsivät