Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
"Sitä ennen sanokaa kuitenkin, sanokaa Heta kulta, mikä se Hetasta oli niin surkeaa äsken!" uteli Hannaksi puhuteltu neiti. "Ilmanhan minä tässä vain Fannyneidelle paipatin sitä, kun Kivelän isäntä toi Kokon Kallea kuulutuskirjan teettoon." "Onkos se sitte niin surkeaa? Antakaa nyt, Heta kulta, Kokon Kalienkin saada emäntä", puheli Hanna. "Onhan teillä itsellännekin aikoinaan ollut mies."
Lumen tultua veivät ilveksen jäljet Kokon kätköpaikkaan, ja silloin hän sarvista tunsi pässin omaksensa. Samoin kuin karhu, kulkee ilves harvoin viljeltyjen seutujen kautta tai aukeita tasankoja pitkin metsästä toiseen; kuitenkin kertoi Kokko monta poikkeusta. Kerran hän seurasi ilveksen jälkiä Sääksmäen suuren seljän poikki.
Ja silloin pamahti laukaus vanhasta ruotsinaikaisesta piilukosta, palavat päresoihdut syöstiin kokon sisään, olkikupo hulmahti, katajapehko räsähti tuleen, ja liekki lensi kuivan kokon tueksi asetetun kuusen latvaan, jossa tukko tervatappuroita otti sen vastaan ja hulmahutti ylös taivaalle. Hyvin tehty! Hurraa!
Meitä oli siinä kaksi vanhaa herkkusuuta kalamiestä kieltämme lipomassa, minä ja kiss ... ei, sanon: kissa ja minä, koskenvartijan Kokon kekki, joille molemmille olisi kelvannut kala, vaikkemme olisikaan kernaasti kastaneet kynsiämme. Miisu oli vanha kalakaveri.
Niin, niin, kernaasti ... teillä on hyvä tekniikka ... se on vaikea se tekniikka, mutta ei siinä ole kaikki... Holmberg sanoi, että minulla on hyvä väriaisti ... antakaa anteeksi, että minä kehun itseäni ... ei ne minun tauluni siellä Ateneumissa ole mitään ... roskaa ... mutta on minulla ollut kauan yksi hyvä ajatus ja kaksikin ... tämmöinen valoisa kesäyö, jossa palaa tuli, ja nuo väet kokon ympärillä ... ja tulen ja valoisan yövalaistuksen taistelu ... ymmärrättekö?... Ette te ymmärrä, enkä minä osaa puhua... Hiiteen kaikki!
Olen illastanut niin herkullisesti kuin voi illastaa ainoastaan Kokon Saiman voissa paistamaa mullosta. Muistelen sitä varsinkin nälkätalven jälkeiseltä kesältä. Olen auringonlaskua odotellessa verkalleen valinnut perhot, joita aavistelen ottavan, sen mukaan kuin olen edellisinä iltoina nähnyt niitä liikkuvan.
Kokon polttamiselle valitaan tavallisesti joku korkea, puoleksi poltettu honka jollakin aukealla kankaalla eli kukkulalla. Sen ympärille asetetaan kuivia puita ja muita pihkaisia polttoaineita, mitä korkeammalle sitä parempi; puoliyön aikana sytytetään kokko, joka sitte viulun soidessa ja hurraa-huutojen kaikuessa palaa.
Sillä retkellä vei susi häneltä 2 nuorta koiraa, joista hän toivoi erittäin hyvää varttumista. Jonkinlaisen käsityksen metsän riistan, varsinkin ilveksen, entisestä rikkaudesta saamme seuraavasta Kokon kertomuksesta.
Hän arvasi herrojen ampuvan kokollansa läheisellä Jyskymäellä, sillä niinhän niillä kuului olevan tapana. Mitähän jos olisi kerran käydä katsomassa sitäkin iloa, kun nyt yö on kerran pilalle mennyt kumminkin. Kalle käveli Jyskymäelle päin ja siellähän oli elämä. Olivat tehneet kokon korkean, kuin tornin ja sen ympärillä hyppivät, kuin surviaiset päivänpasteessa.
Sen sanan päälle tahdon minä vain sanoa heittäkää risuja kokkoon, pojat! tahdon vain sanoa: »Arvon mekin ansaitsemme, Suomen maassa suuressa!» sanoi rovasti ja aloitti laulun, kepillään tahtia lyöden johon samassa kaikki muut yhtyivät sydämensä kaikella innolla ja laulettiin se loppuun kokon uudelleen tuleen huimailtaessa. Mitä te ajattelette? Sanokaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät