Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Anteeksi on anottu ja anteeksi on annettu, ja sovinnon lämpymät säteet alkavat lämmittää ja helpoittaa sydämiämme ja tuskasta rutistuneita rintojamme", sanoi Kirri, koettaen saada puheensa niin runolliseksi kuin suinkin mahdollista. "Mikään ei ole ihanampi nähdä eikä kuulla, kuin sovinto-totuuden voitto.
Bertelsköld koetti heitä rohkaista. Pelkäisimmekö noita kurjia talonpoikaislaumoja, joita niin usein olemme sirottaneet kuin akanoita tuuleen? huudahti hän koettaen herättää luottamusta muinaisia aikoja muistelemalla. Ei, kenraali, vastasi muuan harmaantunut sotavanhus Kustaa Aadolfin ajoilta; me emme pelkää vihollista, mutta me pelkäämme Jumalaa.
Näin puhui Sofia, koettaen niin paljon kuin mahdollista poistaa sanoistaan kaiken katkeruuden, joka niissä asui. "Esimerkkejä en erityisesti tahdo vetää esiin", virkkoi punastuen Valpuri, "sanonhan vaan, että luontomme ovat aivan vastakkaisia, että hänen käytöksensä ja sanansa usein ovat minua syvästi loukanneet ja että luultavasti eivät minunkaan puheeni ja käytökseni liene hänelle mieleen".
Oh, sääriäni, kurjia sääriäni! missä te olette? vaikerteli Coquenard, koettaen nauraa. Porthos oli kiitollinen prokuraattorin rouvalle siitä puollustuksesta, jonka tarkoituksena oli saada hänen kauniit herkkuilemistoiveensa toteutumaan. Pian löi päivällishetki. Mentiin aterioon, joka oli suuri pimeä huone vastapäätä kyökkiä.
Mutta äitiä ei niinkään saatu ymmälle, vaan hän huusi, koettaen saada äänensä kuuluviin leikillisten lastensa hälinässä, että arvoituksen selvitys oli Onni. «Onni!» toisti laamanni astuessansa sisään kädet täynnä kirjeitä ja sanomalehtiä «luulenpa teidän täällä ennustavan. Gabrielle, tyttöseni, tästä saat pienen palkan arvoituksestasi. Lue tämä äidillesi!» Ja hän asetti hänen eteensä sanomalehden.
Junassa tullessani vallitsi ankara kuumuus, sillä neekeri lapioi kivihiiliä pesään kuin tuskassa. Minä hikoilin ja läähätin kuumuudesta, koettaen mahdollisimman paljon oleskella ulkona vaunusillalla, etten ihan läkähtyisi. Ajattelin, että tuo musta paholainen, neekeri-lämmittäjä luulee muittenkin kaipaavan sellaista lämpömäärää, mihin hänen kirottu afrikkalainen nahkansa on tottunut.
Kokonainen varasto ihka uusia komeita pukuja, ah kuinka nättejä! Ah! ah! ah! toistivat toiset, ryhmittyen vaatekaapin edustalle, nostellen ja siirrellen noita mallikelpoisessa järjestyksessä olevia pukuja. Elkää koskeko niihin, huusi Planchette koettaen karaista heikon äänensä niin käskeväksi kuin mahdollista. Elkää koskeko niihin, tytöt!
Heillä oli huoli vain ijäisyydestä, omasta ijäisimmästä itsestään. Hän itse ollut kalpea kuin kuolema noin puhuessaan. Liisaa äkkiä ruvennut hermostuneesti juuri juhlallisimmalla hetkellä naurattamaan. Kuin pikkulasta, kuin koulutyttöä. Silloin se oli tapahtunut, silloin se oli ilmi purkautunut. Johannes karjaissut ja syöksynyt hänen kimppuunsa koettaen tavata häntä kaulasta ja hänet kuristaa.
Oletteko te erilainen kuin muut? Ei, ei, hyvästi nyt, tästä minä menen. Enkö saa tulla saattamaan? Ha-ha-ha. Miksei, tietysti, herra tulee vaan. Hän lähti kulkemaan jotenkin nopeasti, ja Henrik seurasi rinnalla, koettaen löytää sopivaa puheen jatkoa, mutta ei keksinyt muuta kuin tulla suoraan asiaan: Oletteko te koskaan koettanut ruveta muuksi? kysyi hän ihan luonnollisella äänellä.
Ja ketä neiti haluaisi tavata, jos saan luvan kysyä? sanoi hän koettaen muka nähdä ensimäisen napin seutuja ihan oman leukansa alla, ja siksi venytti huulensa kovasti eteenpäin. Jos muistatte, sanoi Helena, oli kerran kysymys eräästä Henrik Lehtosesta, joka on kotiseudultani. Jaha. Se käy laatuun. Tirehtöri avasi luettelokirjansa. Aivan oikein. Henrik Lehtonen, tappelusta. Kyllä minä muistan.
Päivän Sana
Muut Etsivät