Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025


"Täytinenkö se on kirveen ottanut tuosta eteisen nurkasta?" "Kukapa tuohon lie koskenut ... en suinkaan minä ole häntä tarvinnut!..." "No vaan eipä sen luulisi käsittäkään liikkuneen... Siihenhän tuon minä puirovalta palatessani nakkasin..."

Hän otti kirveen ja keksin samaan otteeseen molemmin käsin ja alkoi viilettää kiveä kohti. Kiisi kuin varjo, kohoten ja laskeutuen ruhkan epätasaisuuksien mukaan. »On siinä päätäsanoivat jotkut. »Hullumurahtivat toiset tyytymättöminä. Varjo oli ennättänyt kivelle saakka. Laski keksin viereensä, vilkasi pikaisesti väylällepäin ja otti asennon.

Tämän tehtyä rupesi hän suurukselle ja läksi sitten virittämään ansojansa. Teeriparvia kahahteli metsässä lähellä lammin rantaa, ja tuoreessa lumessa saattoi hän noronpuolella seurata metsäkanojen ja muiden otusten jälkiä. Kun nyt nämät puuhat, korvessa toimeentuloa varten, olivat lakanneet, astui hän kirves olalla vakavilla askeleilla hongikkoon. Korpi alkoi kajahdella kirveen iskuista.

Juhana kuuli kirveen ääntä ja katsahti sinne päin. Nopeasti ja kursailematta poikkesi hän tieltä, saapui Katrin hakkuupaikalle ja hiipi hänen taaksensa. "Katri!" sanoi hän kauniilla, hiljaisella äänellä, ett'ei tyttö peljästyisi; sillä mistäpä Juhana arvasi, että Katri oli kuullut hänen tulonsa. Katri kääntyi tulijaan päin, ollen muka hämmästyvinään. Tietysti hän kuitenkin kohteliaasti tervehti.

Rejer ei välittänyt syödä aamiaista siellä sinä päivänä; neiti oli luonnollisesti uninen huvitettuaan itseään koko yön ja kulki nyt vaan ajatellen tulevaistaan! Hän heitti kirveen puukasan päälle ja riensi kotiin Wallanin luokse saadakseen kahvia, ennenkuin tämä läksisi ulos. "Josko minä laittaisin teille kahvia, Juhl?

Jospa ei kukaan muu näe, niin näkee sen Jumala. Minä vien kirveen pois ja pyydän isältä anteeksi. Musta henki katoaa. *Frode*. Hei pojat ja tytöt. Minä ammuin korpin, minä. *Liisa*. Ammuitko sinä korpin? *Frode*. Ammuin kyllä, ja ihan oikean korpin. Tuolta koivusta löysin leppälinnun pesän ja siinä oli kolme poikaa.

Työtä kesti yhä vain, kun Antti eräänä päivänä viskasi pois kirveen sanoen: "Kuule, Pekka, minä olen kyllästynyt puolisuolaiseen peuranlihaan; minun tekee mieleni metsästämään; ei tämä kelpaa!" "

Hän syöksyi näiden myrskyisäin ajatustensa valtaamana niin rajusti mäntyjen kimppuun, jotta oksat sinkoilivat hänen ympärillään. Auringonpaisteessa tuli viimein hänelle niin kuuma, että hän heitti kirveen olalleen ja meni sisään. Katrina hyvin innoissaan puheli hänelle.

Pihan toisella puolella ulkohuonerivin vieressä oli parireen ränstynyt runko, ruostunut rauta-antura yhdestä jalaksesta irti kiskottuna; ja pihamaan keskellä, jossa oli vahvimmalta lastukkoa, joten ratamoiden oli siinä vaikein päästä juurtumaan, makasi haljennut pölkky, jonka arvet todistivat muualle muuttaneen kirveen voimaa.

Kuole muisto, sanon minä. Ja kirveen terä vilahti hänen olkansa yläpuolella ja sattui kuvaan sydämen kohdalle. Kehykset singahtelivat pikku sirpaleina lattialle. Arnold hengitti raskaasti, mutta tasaiseen. Välinpitämättömänä hän kääntyi pois, kutsui Arvin sisälle. Kanna täältä ulos tuo mädännäisyys! Vie se tunkiolle. Arvi katsoi ihmeissään juhlallista isäntäänsä.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät