Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Niillä saadaan niin paljon, että varmaankin viidet hautajaiset saadaan pitää», sanoi joku. »Ostetaan, jos äiti ei tarvitse», sanoi Mari. Ja sillä puhein lähdettiin kotia oikein kiiruulla. Niin kiirettä kuitenkaan ei ollut, ettei Kontinkangasta joudettu kiertämään. Liisa siellä vain yksinään meni suoraan ja mennessään lojusi jotakin muka kasakkain laulua, niin että kangas raikui.
Vihdoinpa kyökin ovi aukeni ja näin epäselvästi vaaleatukkasen pään, sinisen kaulahuivin ja pienen valkosen, rannehihan ympäröimän kätösen. Luullakseni menin häntä kohti ja tervehdin, vaikk'en sitä tarkoin muista. On vaan mielessäni, että hän tarjosi minulle teetä, että juoda latkin sitä palavalla kiiruulla, että sillä poltin suutani, join vielä kiiruummin ja poltin suutani vielä pahemmin.
Viha, katkeruus sekä epäluulo vaivasivat häntä entistä suuremmassa määrässä. Lopulta kiiruhti hän eteiseen pukeutuen kuumeentapaisella kiiruulla ja sitten melkeinpä juoksujalkaa lähtien Julian asuntoa kohti. Pihassa ei hän huomannut mitään. Hän syöksyi tulisella vauhdilla ylös rappuja kolmanteen kerrokseen, ensiksi kyökin oven takana kuunnellen.
Minä tulin ulos jälleen kuumempana ja hätäisempänä, kuin koskaan, ja riensin Highgate'en semmoisella kiiruulla, että tulin sinne tuntia varemmin, kuin tarvitsi; ja vaikk'en olisi tullutkaan, olisi minun täytynyt kävellä jähdyttääkseni itseäni, ennenkuin olin ensinkään mahdollinen ilmestymään. Tämän tarpeellisen valmistustyön suoritettuani, oli ensimäinen huoleni etsiä tohtorin asuntoa.
Varovaisen astuntani hän oli kuullut ja kohotti päätään, katsahti arasti minuun, kiljahti niinkuin pesästään tavattu metsänlintu, karkasi pois edeltäni kiireesti, tulisella kiiruulla, ja ritinä ja rapina viidakossa antoi tiedoksi, ettei hän silloinkaan vielä laannut pakenemasta, kun ei enää nähnytkään minua.
Pian saapui oppilas toisensa jälkeen, koulu alkoi, ja työ sujui vilkkaasti, kunnes päivällistunti tuli. Kun Elli kiiruulla oli syönyt Anderssonskan perunasallaattia ja paksua mannaryynivelliä, niin hän laittausi heti kävelyretkelleen.
"Rosina on tänäpänä näyttänyt niin miettiväiseltä ja ollut niin harvapuheinen, ikään kuin olisi muuttunut nieriäiseksi. Saas nähdä, tuleeko hän nyt iloisemmaksi". Rosina lyödä näpsähytti hilpeää sisartansa, joka nauraen juoksi äitinsä selän taa. Muuten niin vakaisen Amaliankin suu myhähti. Pastori, joka oli nuori, sivistynyt mies, tuli sisään suurella kiiruulla.
Hän kertoi, että häntä vastaan oli tullut kolme miestä, jotka suurella kiiruulla riensivät Vihtakantaa kohden, hinaten muassaan kahta naista, jotka yhtenään huusivat apua, mutta joita miehet lyömällä ja uhkaamalla heidät tappaa koettivat saada vaikenemaan. Vaikka vielä hämärti, saattoi mies nähdä, että yhdellä oli venäläinen univormu".
Kuinka myöhään sinä tulet!" lausui Mrs. Cratchit, suudellen häntä kymmeniä kertoja ja toimeliaalla kiiruulla riisuen pois hänen shaaliansa ja hattuansa. "Meidän täytyi päättää koko joukko töitä viime yönä", vastasi tyttö, "ja laittaa kaikki pois tänä aamuna, äiti!" "Hyvä! Ei sillä ole väliä, kun vaan olet kotona", sanoi Mrs. Cratchit. "Istu alas valkean eteen, kultani, ja lämmitä itseäsi.
Henriette tuli sisään punaposkena, loistavana, hengästyneenä, tukka hajallaan ja aloitti kiiruulla: "Oi Saara! oi jos olisit nähnyt! Ei kummempaa! Kuinka ällistyin, jos vaan tietäisit, tiedätkös kuka on kuilut kotia?" "Hys hys Henriette", torui sisar, "entäs jos äiti tulisi ja näkisi sinut!"
Päivän Sana
Muut Etsivät