Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
Sittenkuin Constance olisi täydentänyt hänen kasvatuksensa, tulisi hänestä erittäin hyvä välikappale. Alexandre ei ymmärtänyt varmasti mitään, mutta hän vainusi jotakin, hän tunsi, että hänen kohtalonsa ratkaistiin, hän odotti saalista kuin nuori susi, joka on olevinaan kesy voidakseen sitten levossa ja rauhassa syödä koko lammaslauman.
Aamun tultua se kuolkohon. Rakkaat veljet, viinapuusta pois. Ollaan kuin ei tunnettukkaan ois koskaan toisiamme päällä maan. Kättä lyyen, veljet, erotaan. On ikävätä kun sukulaiset pois toisistansa noin vierautuu. Ei villihanhi se enään tiedä jos kesy ankkamme vilustuu. Se villihanhi se siivin lentää, se meren äärillä asustaa. On meille outo sen elonjuoksu. Ja siitä hyötyä emme saa.
"Me on kerrottu satuja." Minulle se ei ollut satua, vaan totta. Kesy hirvilehmä, semmoinen kesy hirvilehmä! oli totta. Olisin minäkin tullut toimeen sen maidolla kuinka kauan tahansa. Minäpä olisin vielä onkinut kalojakin suuren Kurkisuon lammista ja virittänyt ansoja jäniksille ja linnuille ja etsinyt kurkien munia.
Minä asetan sen häkkiin ja hänestä pitää tuleman niin kesy, että hän istuu olkapäälläni, kun herraskartanoon menen. Koko kylän pitää ihmettelemän lintuani ja kaikkein pitää puhuman Ollen kottaraisesta. Olle, kertoi lapsi ja katseli häntä. Et suinkaan sinä ole Ison-Svennin Olle? Se oli kysymys, huusi Olle, etkö minua tunne? Kaikki kylässä tietää kuka minä olen.
Ainoastaan kesy koira kulkee itsekseen tietä myöten; ja jos se ei käytä itseänsä siivosti, niin on melkein varma, että se kivitetään hulluna koirana." "Mutta minä pelkään, siitä päättäen mitä olen kuullut, että te ette ole kulkenut erittäin hiljaisesti." "Siinä olette oikeassa, Miss Travers, ja minä olen ikävä koira, vaikk'en ole hullu koira.
En ollut vielä niin kesy, että olisin Karuliinaa ymmärtänyt. Heikko side yhdisti meitä enään ja sekin uhkasi nyt ratketa. Yhteiset lukemiset ja laulut vinnikammarissa alkoivat minusta jo tuntua ikäviltä. Ja minusta tarttui se sama tunne Karuliinaankin. Sitte teki emäntä vielä Karuliinan vioista joskus muistutuksiaan.
Ja lasten kanssa pitkällään puron matalalla sillalla, ja sen alla kesy mullonen, ihanuuttaan luomakunnan ihme, pää vastavirtaan päin, pyrstö lakkaamatta lipattaen, suu alinomaa aukeillen, pikku evät koneellisesti eläen niinkuin näkyisi niissä vain sydämen itsetiedoton tykintä.
Siellä ylänkömaalla on tuuli kesy, vaan minä en pidä siitä puoltakaan yhtä paljoa. Mene sinä vaan levolle myrsky ei sinua vahingoita!" Todellakin, se ei minua vahingoittanut; siitä suojeli minua uskollinen Dierkhof! Kolme päivää olin jo ollut arolla ja myrsky lensi levähtämättä vinkuen yöt päivät avaran lakeuden yli.
"Eihän se jäänyt. Hirvi kulki koko matkan vaunujen rinnalla. Ja Sikri teetti sille sitten oman navetan. Siellä se sai asua öisin, mutta päivisin se sai vapaasti käyskennellä linnan pihalla, tulipa usein pyrkimään portaita myöten linnaankin, pyrkipä aina Kenoveevan huoneeseen asti eikä lähtenyt pois, ennenkuin se vähäksi aikaa päästettiin sisään. Se oli hyvin kesy, söi kädestä. Metsästyskoiratkaan pihalla eivät sitä hätyyttäneet eikä kukaan tehnyt sille mitään pahaa. Lapsilla oli suuri ilo tästä kauniista eläimestä, ne antoivat sille leipää ja silittivät sitä.
Kaikkialla, missä kotkan pesä oli, hakkasivat talonpojat sen puun, joka pesää kannatti, ja yli sadan kotkanpojan täytyi hengellään maksaa sen ryöstön, jonka kesy kotka oli tehnyt; mutta siitä ei ollut mitään hyötyä. Akselinpoika riensi kuoleman kanssa kamppailevan vaimonsa sängyn luoksi. "Elä jätä minua, kalleuteni!" sanoi hän, ottaen tuon kalvean liljan käsivarsillensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät