Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Ei se ole kuin tuuli, joka jyskyttelee ulko-ovea. JOHANNA. Kohta hän kumminkin on täällä ja silloin silloin olen hukassa. Minä en kestä tätä, Leena-Kaisa, se on mahdotonta. LEENA-KAISA. Joka panee kuorman päällemme, auttaa sitä myös kantamaan. JOHANNA.
En tätä enempi kestä, mulla on muutakin muretta, aluksi aterioida, sitten keihääni hijoa. Yhdeksäs kohtaus. LEMMINK
Se ainehista virtaa, niitä sulostaa, Ja ainehet sen lennon estää; Ja toivon: eipä kauan kestä, Kun kera aineiden se raukiaa. FAUST. Siis oiva ohjelmas' on näin: Et hävittää voi suurin erin, Siis havittelet vähittäin. MEFISTOFELES. Ja tuollakos ma paljo perin? "Se jokin", mikä "eitä" vastustaa Tarkoitan tätä tyhmää maailmaa , Siihenpä suotta keinojani koitan; Ties lempo, milloin vihdoin voitan.
Sen vain saatan sanoa, että joskin sinne jääneiltä rangaistusaikaa lyhennettiinkin, niin vaaditaan sittenkin ankaraa tahdon ponnistusta, jotta saattaisi semmoista elämää kestää, mutta jos olot huonontuvat, niin ei yksikään heistä kestä paria kolmea vuottakaan...
Ei mikään saata teitä pidättää. Ei mikään kahle kestä teitä eikä mikään rautaportti ole kyllin luja teitä lukitsemaan. Neron salama asuu teissä. Jumalan myrsky kylkee teidän kantapäillänne.
Vaan ei kauan kestä, Ennenkuin vaatteet, raskaiks vettyneet, Tuon lapsiraukan sulolaulelmistaan Mutaiseen hautaan alas painavat. LAERTES. Voi, hän siis hukkunut on? KUNINGATAR. Hukkunut. LAERTES. On liiaks sulla vettä, sisko parka; Siis säästän itkuni. Vaan se ei auta; Tapansa luonto pitää, mitä hyväns' Sanokoon häpy. Tään kun itkun itken, En ole enää akka. Herran haltuun!
RECHA. Mutta mutta sitä en kestä enää, vastustaa en jaksa, en mallilla, en mietteillä, en millään! SITTAH. Niin mitä? RECHA. Mit' on muka keksinyt vast' ikään hän. SITTAH. Vast' ikään? Keksinyt?
Jumalan, esivallan, lain Juomari halventaapi, Pyhintä pilkkaa, herjaa vain, Valheeksi toden saapi. Jos aiot olla onneton Ajassa ja sen takaa, Niin juo ja ole suruton Ja synnin unta makaa! Ei rikosta niin rietasta, Johon ei viina kestä, Ei onnea, ei autuutta, Jost' ei poijes estä. Viinalla vilja lopun saa, Se kunnian on saasta, Se terveyden teloittaa Ja rakkauden raastaa.
Niin, hän on niitä runoilijoita, fantasteja, semmoiset ihmiset eivät kestä yksinäisyyttä, sanoi Novodvorof, minä kun jouduin yksinäiskoppiin, en päästänyt mielikuvitusta ollenkaan valloilleen, vaan mitä järkiperäisimmällä tavalla järjestin aikani. Senpätähden aina kestinkin mainiosti. Mitä siinä on kestämistä?
Olgalle antoivat ensiksi kättä; hän ei sanonut heille mitään muuta kuin »hyvästi». Lieneekö sentään lisännyt: »ei kestä», tai jotain sinnepäin, kun he kiittivät. Yhtä vähäpuheinen oli Hanna, vaikka hänen katseessaan olisivat voineet lukea pienen arastelevan anteeksi-pyynnön, jos olisivat parempia ihmistuntijoita olleet.
Päivän Sana
Muut Etsivät