Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Harvoin oli hänellä jokin kertomus paperille pantuna; oli sentään yksi, "Suomen Herttuatar". Suurimman osan hän kertoi suullisesti; monta on siitä vuotta jo vierinyt, toiset niistä olen unohtanut, toisia niistä olen verrannut tarinoihin ja kirjoihin. Jos nämä tulevat lukijaa huvittamaan, ei välskäri ole turhaan kertonut juttujaan noina pitkinä talvi-iltoina. V
Vestinus katkaisi hetkeksi puheensa, korotti pikarinsa ja joi. "Mitä kirjeessä oli?" kysyi Senecio. "Kirjeessä oli: »kummoisen härän minä uhraan, mustan vaiko valkean?»" Tämä kertomus olisi varmaan herättänyt jonkinlaista huomiota, jollei Vitellius äkkiä olisi häirinnyt mielialaa.
Tässäkin kuulutaan niistä sodassa ammutuista venäläisistä tehdyn tuohon jokeen siltaa. Yhä enemmän heitä ihmetytti Reetan kertomus. He eivät tunteneet kuin yhden venäläisen, Harja-Heikin, joka oli kaikkien pienten tyttöjen mielestä hyvin hyvä, hän kun antoi vaskisormuksia. Maantietä käveli kaksi hattupäätä, vielä vähän keskenkasvuista neitiä.
"Tapani tuli työpaikalle vasta noin puolen tunnin perästä joka minusta tuntui viittäki tuntia pitemmältä entistään levollisempana; eikä hän tästä levollisuudestaan ole sittemmin luopunut". Leenan kertomus teki minuun vaikutuksen, jota ikinä en ole tuntenut. Vaivuin hetkeksi unennäön kaltaiseen tilaan.
Näin on elämäni vieriessä tämä evankelistan kertomus Pietarin kieltämisestä minulle kehittynyt liikuttavimmaksi draamaksi, mikä ihmiskunnan historiassa milloinkaan on esiytynyt.
Ja ajatellessani tämän kivipatsaan rakentajia muistui mieleeni pyhän kirjan kertomus Baabelin tornin rakentajista, miten he löysivät Sinearin kedolla sopivan paikan ja alkoivat rakentaa taivasta tavoittavaa torniansa *tehdäksensä itsellensä nimen*. Tuhansia vuosia oli kulunut siitä, kun tämä muistomerkki, jonka piti läpi aikojen säilyttää tekijäinsä nimet, oli paikallensa pystytetty.
»Erhetyksen Waikutus elli lapsen Murha» on suorasanainen kertomus nuoren, viattomuudessa kasvatetun tytön lankeemuksesta. Hourupäissään hän oli tukehduttanut lapsensa ja kuoli kivuistansa muutaman päivän kuluttua sangen surkeassa, tilassa, sillä hän piti »syndinsä Jumalan armoa» suurempana. Juteini liitti tähän kertomukseen runon »Oma tundo».
Silloin kavahti Anna Sofia seisoalleen ja parkaisi kauhistuksesta, ja hänen muutoin niin punakat poskensa olivat yht'äkkiä käyneet kummallisen kalpeiksi. Välskärin kertomus katkesi keskeltä kahtia ja kaikkien katseet kääntyivät sinnepäin, mihin Anna Sofia tuijotti. Siellä liikahti jotakin tuolla pimeässä nurkassa. Välskäri nousi ylös ja meni silmää räpähyttämättä nurkkaan päin.
Tarvitsee ainoastaan ajatella tämmöisen työn raskautta, jota kuumassa helteessä, tämmöisillä virvoituksilla vahvistettuna tehtiin, saadakseen käsityksen todellisesta kurjuudesta, ja ihmisluonnon voimasta semmoista kestämään. Kertomus Suomen yleisön kerjäläisiään kohtelemisesta, kyllä jo näyttää sen vieraan-varaisuuden ja avuliaisuuden yleensä.
Jos nyt käymme jatkamaan pintapuolista selontekoamme kirjoituksista "Mélanges hist. et littéraires"-kokoelmassa, niin ovat molemmat seuraavat kyhäelmät "L'Hôtel de Cluny", kertomus tämännimisen museon esineistä, ja "La littérature espagnole", arvostelu Ticknorin laveahkosta teoksesta "History of spanish Literature", jotenkin lyhkäisiä eivätkä mielestäni erittäin huomattaviakaan muuten kuin että jälkimmäistä vastaan tehdyt muistutukset taaskin osottavat kirjoittajan hyviä tietoja tälläkin alalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät