Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Niin oli: suuri oli luonnon lumouswoima, mahtawa sen waikutus, mutta eteenpäin pyrkiwät kulkijat lyhtyjensä walossa, waikka kohtakin arkuus mielessä, sillä olihan heillä wielä jotain jalompaa mielessä, semmoista joka woittaa itse luonnonkin, sen pyhyyden ja jylhyyden.
Kodin yksinkertaiset tawat ja se pieni elämänpiiri, johon hän oli tottunut, jäiwät nyt tuokiossa kauas. Pian niiden waikutus loppui ja hän rupesi halweksimalla katselemaan sitä muka pimeää ja kowaa elämän koulua, jossa oli elämänsä aamun aloittanut. Nyt oli hän mielestään oppinut ja siwistynyt mies, jolla oli muka oikeus katsoa ylön kansalaisiaan ja entistä säätyään.
Wilpulla oli niin suuri waikutus pitäjässä, että kaikissa asioissa kysyttiin hänen neuwoansa. Ja jos hän itse oli läsnä kokouksissa, niin tuli päätös aina semmoiseksi, jommoiseksi hän oli sen esitellyt. Tarwitsewaisia auttoi Wilppu niin paljon kuin waan woi, milloin rahalla, milloin wiljalla.
Laulu Elämän Nautinnosta. Lauletaan kuin: Poschaluite Sudarina. Wiipurissa, Painettu A. Cederwallerin tykönä; 1827. 1/4 a. 8. Laulu Sudarina. 1828. b. Laulu nautinnosta. 1/4 a. 8. Erhetyksen Waikutus elli lapsen Murha. Jak. Juteini. Wiipurissa, And. Cederwallerin Kirja-painosta Wuonna 1827. 5/6 a. 12.
Melkein heti tuntui se mukawasti ja wirkistäwästi kiertelewän ja waikuttawan sydänalassa. Ei kauwan wiipynyt ennenkuin sen waikutus rupesi parantamaan hänen kurjaa ja sietämätöntä tilaansa.
Vuonna 1827 seuraavat Juteinin kirjailijatuotteet ilmestyivät painosta: »Laulu Elämän Nautinnosta». »Erhetyksen Waikutus elli lapsen Murha» ja ruotsiksi »Anteckningar af Tankar uti Warianta
»Erhetyksen Waikutus elli lapsen Murha» on suorasanainen kertomus nuoren, viattomuudessa kasvatetun tytön lankeemuksesta. Hourupäissään hän oli tukehduttanut lapsensa ja kuoli kivuistansa muutaman päivän kuluttua sangen surkeassa, tilassa, sillä hän piti »syndinsä Jumalan armoa» suurempana. Juteini liitti tähän kertomukseen runon »Oma tundo».
Se arwoitus ei waan selwennyt matkatowerien päissä. Ei, mutta joku mahtawa waikutus siinä täytyi olla, sillä mummolla tuntui olewan luonnottomat woimat. "Siinäpä hän taas oli tuo mummo", sanoi Makkonen wähän lämmittyään. "Siinäpä hän oli, niinkuin arwelinkin", sanoi Mielonen. "Kummallinen ihminen ... mitä ajattelet hänestä nykyään? kysyi Makkonen.
Päivän Sana
Muut Etsivät