Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Minä aloin kysellä sydämmeltäni syytä siihen, miksi en hänelle kelvannut. Olin muka mielestäni sorea ja sitä paitsi rikas Marian omistajaksi, jonka vuoksi en arvannut aavistaakaan syytä kelpaamattomuuteeni. Tämmöistä tuhmuutta ja itserakkauden ylpeyttä oli minussa, onnettomassa. Luulin, näet, ihmisen elävän onnellisena yksinomaisesti sitä nauttiessaan mitä rahalla saadaan.
Soitto kaikui, nuoret tanssivat ja vanhat juttelivat. Keski-ikäiset katselivat ja tarkastelivat, kävikö kaikki yhtä hyvin kuin heidän nuoruudessaan ja heidän häissään, vaan epäilemättä jotakin erilaista oli, ja se ei kelvannut. Mutta yhtä kaikki, olihan moittiminenkin hauskaa.
Mikä haiseva katu-oja teidän viheljäisessä kaupunki-hökkelissänne sitten olisi niin inhottava, ettette te lankeisi polvillenne ja palvelisi minua, niin suuren rikkauden omistajaa? Tahdonpa olla teidän painajaisenne, koska muka en kelvannut teille raatimieheksi. Niinkuin yöllinen painajainen tahdon näkymättömänä rasittaa teitä.
Mutta tiedonanto kuulosti, ettei hän siitä niin suuria välittänyt, vaikka ei mitään ollutkaan itsellä sellaista, mikä olis Jumalalle kelvannut, kun vain oli kädestälähtevää. Jumala sai tyytyä Jaakko Jaakonpojan uskoon vain, sehän sopi hyvin molemmille... Emäntää kävi kesänmittaan moni vanha tuttava tervehtimässä, varsinkin kirkko- ja seuramatkoillaan.
Olli Oivallinen, joksi Kierilän herra hänet risti, on tullut kosimaan meidän Tiltaa". "Ei niistä, Matti, mitään", sanoi emäntä, ja pyöritti päätänsä. "Etkö jo ole kuullut, kummoinenka valikoitsija hän on. Hän on käynyt jo Kepolan Kreetan luona, kosinut Kanalan Kaisaa, ja viimeksi yrittänyt Leskelän Leenaa; mutta ei vain yksikään heistä ole hänelle kelvannut.
Olisi minulle kelvannut olla sielläkin, selitti taluttaja, mutta tämä Seppälän Aatuhan se kävi kotiinsa kärttämässä moneen kertaan. Vai se sitä hommasi! Eikö se saattanut sinne nyt koipeilla, niinkuin ennenkin? Eikö tuo olisi koipeillut, mutta sillä on mielessä kuljettaa tänne näitä tämän puolen tyttöjä. Kuka niistä niin hyvä on, että oikein niitä varten tanssit muuttaa?
Mikään ei kelvannut niistä. Signe julisti ne kaikki armotta liian tutuiksi ja arkipäiväisiksi. Niihinhän me olisimme voineet kaksinkin mennä, hän sanoi. Ei, he tahtoivat jotakin uutta! Toisin sanoen, hän tahtoi, sillä Irene oli aivan ensikertalainen näissä asioissa. Todella? kysyi Johannes, kääntyen suojelevasti nuoremman serkun puoleen. Te olette ensi kertaa ulkomailla?
Sentähden oli se kaadettava, se ei kelvannut, mutta juuresta oli oksanen kasvava suoraan ja korkeaksi päivää kohti, ja tätä nuorta vesaa Gunnarin oli hoitaminen. Sentähden hän ei saisi tuntea isäänsä eikä sitä elämää, jota tämä oli kokenut nuoruutensa päivinä.
Jos hän rakastaa toista, niin laske hänet vapaaksi. En en ikinä! Jos hän ei minua rakasta, ei hän saa toistakaan. Sen kiusan minä hänelle teen. Se ei ole jalomielistä. Jalomielistä tahi ei. Kun olen kerran hänelle kelvannut saan kelvata aina. Ja minä saatan hänet vihkimäpallille, saatan vaikka veri tulisi. Onko sinulla muuta puhuttavaa täti?
Niin vaillinaisiin ampuma aseihin saatiin kauan tyytyä. Tuliaseiden kautta muuttui koko sotataito toisenlaiseksi. Ei mikään muinaisista aseista kelvannut kilpailemaan kauaksi ampuvain pyssyjen kanssa; ei mikään kilpi eikä haarniska voinut niiltä suojella.
Päivän Sana
Muut Etsivät