Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
EEVA päällystakki yllään ja liina päässä on tullut parvekkeelle ja äänen kuultuaan vetäytynyt takaisin jääden kuuntelemaan keskustelua. VARJAKKA. Pelastettu! JUNKKA. Siis onnea Patrian kapteenille! VARJAKKA. Olkoon vain, mutta se ei kuulu minulle. JUNKKA. Oletko pähkähullu! Saat paikkakunnan komeimman laivan ja hyvät tulot. Mikä on, ettei pojalle kelpaa nisuleipä? VARJAKKA. Siinä on toukkia!
"Sinä tiedät, että Konkordia-laiva on tehnyt onnellisia retkiä ja moninkertaisesti maksanut hintansa. Nyt kirjoittaa Kornman, että laiva on niin mädännyt, ettei se enää mihinkään kelpaa. Hän ehdottelee, että se tuotaisiin kotiin. Mutta, jotta vielä viimeiselläkin antaisi voittoa, esittää hän että rantamakasiinit tyhjennettäisiin salaisesti sinä ymmärrät?" Antero katseli pitkään kauppiasta.
Hoksaa päällysnutun. Tuonko ottaisin? Ei hemmetissä! Koettaa taskuja. Täältä ehkä löytäisi leipärahan. Kas! Vetää ulos hopeaisen kotelon. Tuo se kelpaa meidän pojalle. Menee kiireesti pois samaa tietä, taakseen vilkaisten. IV:s KOHTAUS. Emma, Gryhling. Tulee vasemmalta. Herra Jumala! Mitä pitää minun tehdä? Mutta miksi en hänelle sanoa voisi. Niin! Avaa Gryhling'in oven. Herra!
Hyvä kelpaa! ajattelin minä ja mielistyin miesten kaikkiin tuumiin. Oivallista lihalientä ja ohraista rieskaleipää ja lohta sain minä syödä vatsani täyteen, josta meni minulta kolme lusikkaa. Kun olin syönyt, rupesin katselemaan Oulun kaupunkia mereltä päin. Kovin oli se sieltäkin katsottuna kaunis.
Jos täytyy arvosan herran eessä mun seista ja hän mua pyytää, niin veri poskeni halkaisee, sydän rinnasta karkaa; naimist' en näin hirmuiseks minä konsana luullut.» »Ho, hoo!» vastasi nauraen sukkela, vanha Susanna, »nyt ei pelkurius eik' arkuus, mamseli, kelpaa.
Antakaamme osa vuotuisesta verosta kalana ja metsänviljana, mutta Rajakorvesta emme luovu! Mitäs sanotte, Mervian miehet? KANSA Oikein! Hyvin harkittu! KOVAS Jos heillä on mielessä mitä kielellä, niin tämä kelpaa. Jos ei, minä sanon: siellä punotaan juonien rihmaa! Mutta meidän vanhimpamme yhä istuvat ja harkitsevat. Mitä tämä merkitsee? Mitä he epäilevät?
Ei tämä kelpaa ... täytyyhän minunkin jotain... Toinen menee ja toinen jää ... eikähän siinä ole sen enempää! Ellillä oli ollut risunkappale kädessään. Hän katkaisi sen kahtia, heitti palaset maahan ja nousi räväkästi ylös. Nousu tuntui ikäänkuin puolelta päätökseltä.
Se on paljasta poikanulikan soittoa kaikki tyyni. Nyt minä en koske viuluun, ennenkuin se ääntää niinkuin Ole Bullin viulu. Hän tuli juosten Karin tykö, niin että tämä oikein hypähti seistessään puuropataa hämmentämässä. Nyt minä en enään kelpaa soittajaksi, Kari, sanoi hän viskaten viululaatikon vuoteelle; uh, minä olen kävellyt itseni oikein hikeen.
"Maailmassa ovat ihmiset jo niin ylen viisaat ja sivistyneet, ett'ei heille meidän vanhat opit enää kelpaa, sentähden kääntyvätkin he Keijustammiin", arveli Hannulan isäntä. "Suurin sivistys on suurin raakuus, sanoi kerran eräs ankara nuori pappi, ja siitäpä näyttää, että semmoinen on maailman sivistys.
Minä kaipaan lähempää yhteyttä alustalaisteni kanssa, minä olen kansaa rakastava mies. Johda asiat siis niin, että tämä kunnon väki muuttaa lähemmäksi kartanoa ja tarjoo nuorisonsa minun palvelukseeni. Tämä metsäkulma kelpaa huonommallekin väelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät