Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Kaikki täällä oli komeaa ja upeaa kuten viereisessä tallissakin, josta kuului hevosten korskuntaa ja kavioiden kopsetta puulattiaa ja seinälaudoitusta vastaan.
Mutta pian ne palasivat takaisin ja ahdistivat hänen mieltänsä uudistetuilla voimilla entistä ankarammin. Jo oli hän tuskallisten ajatustensa takia epätoivoon lankeamaisillaan kun hän yht'äkkiä kuuli täyttä laukkaa ajavien ratsastajain hevosten kavioiden kopinaa.
Mutta eipä hän ollut niitä miehiä, jotka väistyvät paikaltaan; hän tahtoi viimeiseen asti varjella kruunun omaisuutta ja palvella entisen rakastetun herransa poikaa nyt uhkaavissa vaaroissa. Hänen palatessaan alkoivat jo päivän ensimmäiset säteet kultailla linnan katolla kirkuvia tuuliviirejä, ja hevosten kavioiden kapsetta kuului tieltä.
Menomatkalla, hän ajatteli, koetan päästä hänen suosioonsa, tulomatkalla puhun omistakin asioistani. Molemmista kului matka joutuisasti ja hauskasti eivätkä kumpikaan kiinnittäneet huomiota niiden hevoisten kavioiden töminään, jotka veivät pois Irenen.
Kun Kasim kuuli ulkopuolelta hevosten kavioiden kapsetta, niin hän arvasi rosvojen palaavan ja viimeisen hetkensä tulleen. Hän päätti koettaa livahtaa heidän käsistänsä ja asettui sen vuoksi aivan oven suuhun voidakseen heti oven avautuessa hyökätä ulos. Hän kuuli päällikön lausuvan taikasanat, ja heti kun ovi avautui hän hyökkäsi ulos niin hurjalla voimalla, että hän kaatoi päällikön nurin.
Häly läheni, pian kuului selvästi hevosten kavioiden töminä, ja nyt tuli näkyviin ratsumiehiä. Suomalaiset tunsivat heidät ruotsalaiseksi ratsuväeksi. Pekka huusi heille; he olivat eilispäiväisiä tuttuja. He tervehtivät suomalaisia kunnioittavasti. Suomalaiset olivat ainoa joukko, joka oli pysynyt paikoillaan eikä ollut hajaantunut. Ratsumiehet olivat myös tiedustelemassa.
Idumealainen orhi, korvat taaksepäin taivutettuina ja kaula ojollaan, karkasi nuolen vauhdilla eteenpäin, ohi liikkumattomien sypressien, joita kasvoi valkeiden huviloiden ympärillä. Tie oli laskettu litteillä kivillä, ja kavioiden kapse herätti siellä täällä koirat haukkumaan kummallista kulkijaa. Ne hämmästyivät hänen vinhaa häviämistään, nostivat kuononsa kuuta kohti ja rupesivat ulvomaan.
Ratsastaessaan kohta neljän jälkeen kylään näki Boleslav tien akkoja ja ukkoja täytenään, jotka äänettöminä ja arkoina kuten paha omatunto väistyivät hevosen kavioiden tieltä ja sitten juoksivat hänen perästään. Hän kopeloi pistoolejaan ja vetäisi miekkansa höllemmälle huotrastaan, sillä hän aavisti ottelua, joka hänellä oli edessään.
Tuuli ulvoi ja toinen toistaan vinhemmät puuskat paiskelivat ikkunoihin lakkaamatta virtanaan valuvia sadepisaroita. Sateen ja tuulen kohinalta aniharvoin kuului kadulta rattaiden räminää ja kavioiden kopsetta, mutta aina ajoivat ohitse. Hannes ei ollut tyytyväinen tähän näin järjestettyyn kohtaukseen. Hän tuskaili ja nousi tuon tuostakin kädet taskuissa kävelemään edestakasin nurkasta nurkkaan.
Toisia niistä hyväksyttiin, toisia hyljättiin joko litteiden kavioiden tai leveiden vuohiaisten vuoksi, ja lukkari asetti viimeisen hyväksytyn hevosen korvan juureen numerot 1 ja 2 ja huusi: "täysi tusina!" "Olisi täällä vielä Hokkalan Matilla ruunikko", selitti Kankkulainen tohtorille. Tohtori nosteli kärsimättömästi olkapäitään ja huusi tuimasti: "Hokkalan Matti-tomppeli, suoriudu tänne!"
Päivän Sana
Muut Etsivät