Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
HILLERI. Kyllä, herra toimittaja humalassa. HURMERINTA. Ahaa! Te olette se profeetta! HILLERI. Niin, herra toimittaja, aina humalassa profeetta. Ja kauppaneuvoksen härkä on nyt täällä pihassa, jos herra toimittaja haluaa nähdä HURMERINTA. Saanko luvan kysyä nimeänne? HILLERI. Hilleri on nimeni, herra toimittaja. HURMERINTA. Hyvä! Onko teitä kaksi? HILLERI. Meitä on, herra toimittaja, seitsemän.
Kuten 'Kauppaneuvoksen härässä, niin 'Pienessä elämäntarinassakin' usein näennäisesti viattomain lauseitten alla kulkee kirpeän ivan väre; senkin eduksi olisi toivonut teoksen vertauskuvallisuuden ja sielullisen rikkauden tulevan seestyneemmin käytäntöön. Nyt on näissä kummassakin teoksessa tahti ylen kiihtynyt; ne muuttuvat paikoin älylliseksi ilotulitukseksi.
Sain kuulla hänen tiedustelleen, kuka hänet pelasti, ja kuultuansa sen olleen jonkun merimiehen, joka oli itsekin ollut hukkua, oli hän itkien pyytänyt nähdä minua heti, koska oli kuullut minun talossa olevan. Kun oli luvattu minut tuoda hänen luokseen, niin pian kuin heräisin, oli hän rauhoittunut ja luvannut vartoa. Näitä puhellessamme olimme jo joutuneet kauppaneuvoksen ovelle.
Kukon tuomme jo tänä iltana.» MAITOKUSKI TORILLA, kelirikon aikana. Tämä maitokuski tosin on nainen, mutta kelirikon aikana hän puhuu kuin mies. Kun väkeä on tarpeeksi keräytynyt rattaiden ympärille, alkaa hän: »Työ sen vietävän roistot! Ei teille kelpaa kauppaneuvoksen maito, silloin kun muilta saatte, mutta ottakaapas nyt muilta! Ottakaapas uhalla!
Kyllä ahkera sain ollakin; mutta minulla oli opettaja kotona, joka lukujani johti järjellisellä tavalla. Onnellisia kuukausia olivat ne, jotka vietin kauppaneuvoksen perheessä. Minä sain, mitä suinkin tarvitsin ja toivoin. Olin kaikellaisissa hienoissa huveissa ja seurusteluissa aina Charlyn ja Maryn seurassa. Minua pidettiin ja kohdeltiin kuin olisin ollut Charlyn ja Maryn veli.
ROUVA DANELL. Ei ei, kauppaneuvoksen härkä, kauppaneuvoksen härkä, kauppaneuvoksen härkä No tuota raukkaa jo epäilin eilen illalla! ROUVA DANELL. Se on minulle aina niin vihainen. Tjaa! Miten, miten minä selviän? Yksi vekseli 15 päivä ja toinen jo 20. Ai ai ai ai! ROUVA DANELL. Tarvitsetteko rahoja? Paljon. ROUVA DANELL. Minulla on. Hauska tietää. ROUVA DANELL. Kuinka paljon herra ?
"Muistakaa myös," jatkoi hän vielä, "jos mitä tahansa tarvitsette, niin ilmoittakaa vain, niin minä täytän pyyntönne, jos vain se mahdollista on. Hyvästi," päätti hän, "me näemme pian toisemme jälleen." Kävisi liian laveaksi kertoa kaikki, mitä tuli osakseni niinä neljänä kuukautena, mitkä viivyin kauppaneuvoksen perheessä. Lyhyesti mainitsen vaan seuraavat kohdat.
"Minä en tiedä mitä koko kaupunki puhuu", vastasi rouva Schöning hymyillen ja teki liikkeen noustakseen ylös. Mutta kauppaneuvoksen rouva painoi hänet jälleen istumaan ja jäi seisomaan kumarruksissa, rouvan käsi omassaan.
Hän kertoi sitten, että hän kauppaneuvoksen vanhemman pojan Charlyn kanssa yksissä neuvoin oli keksinyt kaikki nuo minua huvittaaksensa, ja senkin tähden, ettei kenelläkään ollut aikaa minusta muutoin huolta pitää asiain tällä kannalla ollessa onnettomuuden jälkeen. Oli siis tahdottu näin minulle pitää varalla kaikki tarpeet, heräisin sitten koska tahansa.
Vähempiä sukulaisia ja ystäviä vilisi kauppaneuvoksen kesälinnassa niin paljon, ettei niistä kaikista osannut lukua pitää. Mitä tulee kysymykseen, miten kauppaneuvos oli rikkautensa ansainnut, niin se oli hyvin tunnettu asia.
Päivän Sana
Muut Etsivät