United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Iloissaan lähti jänis mennä hippaisemaan ja heitti kuperkeikan mennessään. Meneeköhän ne sinne? kysyi Heikki. Käyhän huomenna katsomassa, niin näet. Sinäkö ne jänislangat katkot? kysyi Heikki, kun muisti kuulleensa, että jänikset usein olivat vanhimman veljen pyydyksiä katkoneet. Minä ne katkon ja lauon loukut, liisin rihmat, pilaan pyssyt ja koirat lumoon.
Sinäkö ne jänislangat katkot? kysyi Heikki, kun muisti kuulleensa, että jänikset usein olivat vanhimman veljen pyydyksiä katkoneet. Minä ne katkon ja lauvon loukut, liisin rihmat, pilaan pyssyt ja koirat lumoon. Minä niille ruokapaikankin neuvon, ajan lumen laihopelloilta, panen tuulen haapoja kaatamaan ... kohta olisivat kaikki hyvät metsän eläimet lopussa, jos en minä niitä aina hoiteleisi.
Tyytyväisinä haukottelivat ihmiset asunnoissaan iltapuolella päivää ja painautuivat aikaisin levolle, arvellen, että kyllä nyt yöllä puhkeaa satamaan. Niin tekikin. Aivan pystysuoraan tulla rapisti aamuun asti. Usvana kohosi talven tallentamat kätköt metsien peitosta ja alangoilta.
Hänen linnojansa olivat nuot suuret nevat, jotka siihen aikaan ulottuivat muutamiin Uuden Englannin maakuntiin ja olivat syntyneet muheista ja mustamutaisista rämeistä. Nämät nevat olivat täynnä viitoja, pensaita, rehottavia rikkaruohoja ja kaatuneitten puitten hajallansa makaavia, mäteneviä runkoja; surullisen näköiset katkot loivat varjonsa niitten ylitse.
Ja Juha meni tuoppeineen omaan aittaansa. On jo iso päivä, kun Shemeikka herää aitassaan. Selällään maaten, kädet niskan takana hän tarkastelee yösijaansa... Naisen aitta, lienee itsensä emännän. On olevinaan parhaita taloja tämä, mutta eivät isot ainakaan emännän kätköt. Kaksi sarkaista talvihametta ja yhtä monta kesäistä kotikutoista, yksi ainoa palttinapaita, muut piikkoa.
Vaikka olen kalastanut toistakymmentä vuotta samassa koskessa ja luullut jo päässeeni tuntemaan kaikki sen kätköt ja sen kalojen oikut, tuottaa minulle joka päivä yllätyksen.
Käskystäsi hedelmänsä kantaa puut ja metsä riistan synnyttää, Sanas kautta pelto viljan antaa, Meri alta aallon työnnältää, Aartehensa, antiluojat vuoren Kätköt kallioista kaivelee, Sanas keväimen luo ikinuoren, Vesamaille vedet johtelee, Tukitutkin elon avaa suonet: Vehmas touko vehryt tohisee; Karun kallionkin kylmä pinta Sanas voimasta saa kukkimaan, Samoin sanas kautta ihmisrinta Toivon kukkia saa uudestaan.
Miten hän, imarruksilla turmeltu, mielivaltainen mies, oli nöyrtynyt hänen puhtaan, syvän katseensa edessä, joka näytti tahtovan tunkeutua ihan läpi hänestä ja tutkia kaikki sielun kätköt; miten häntä oli hävettänyt milloinkaan näyttää noille silmille mitään epäjaloa taipumusta, joka oli hänessä väsynyt nukuksiin!
Mutta tapahtui kyllä, niinkuin sanoimme, toisinaan niinkin, että kätköt olivat tallella, ja nyt haettiin esille, mitä niissä oli, ja hollantilaisilta ostettiin suoloja. Muutamain saaristolaisten oli onnistunut kuljettaa kalaa ja tervaa salaisesti Länsipohjaan, jossa olivat tavarastaan saaneet vähän rahaa, mikä nyt oli hyvään tarpeeseen.