Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Oi, mua huudetaan! Kauemminhan viipyä en saa; Ota vastaan tämä suutelma, Ota ja anna Katkera autuus. Oi, jo huudetaan taas!
Scheremetew tosin rakasti Marttaa, mutta samaten kun kenraali Bauer, hän Marttaa enemmän rakasti kunniaa ja suuruutta, ja asiain näin ollessa Scheremetew ei kauan miettinyt ennenkun oli päättänyt luopua Martasta. Myöskin rouvansa täytyi siihen suostua, ehkä jäähyväis-hetki oli katkera ja rouva kyyneleitä vuodatti, sillä omana lapsenaan oli rouva pitänyt Marttaa.
"Siitä en välitä", huudahti Dora kiihkoisasti, "saat heittää minut ulos, jos tahdot ... mutta minä en voi nukkua ... minä en voi... elää ... muistaessani epäystävällistä eroamme... Ajattelehan, jos jompikumpi meistä kuolisi ... ja viimeinen sana välillämme olisi ollut katkera... Minä en kestä tätä ... meidän välimme täytyy jälleen tulla hyväksi..."
"Eikö mitään, Inka kulta? Se ei ole totta: sano minulle, mitä se on! Katsohan, sinä olet miltei kuoliaaksi säikähtynyt." "Niin, äiti! Yrjö tietää kaikki ja hän on uhannut ilmoittaa isälle, että Olli ja minä pidämme toisestamme; siitä tulee katkera leikki" "Herra siunatkoon, mitä sinä sanot, lapseni!" huudahti äiti, "ei koskaan mitään hyvää!
Mutta, mitä täällä on oikein tapahtunut? Onko teillä taaskin ollut kohtauksia? LIINA. Ei mitään. Laske minut! ANNA. Mutta Liina, mikä sinun on? LIINA. Anna anteeksi, siskokulta, olen niin häijy ja katkera, mutta minä olen niin onneton, niin sanomattomasti onneton. Nyt ei taida asiat olla oikein? Hyvää huomenta! Kiitos viimeisestä. Kuinka rouva voi? ANNA. Pelkään ettei hän voi oikein hyvin.
Kuinka voitte niin pahaa hänestä ajatella? Hänen surunsa oli syvä katkera jonkun ajan." "Ajan! minkä ajan?" mutisi Kenelm, mutta niin matalalla äänellä, että pastori ei sitä kuullut. He kulkivat ääneti eteenpäin. Mr Ewlyn jatkoi: "Te huomaatte varmaankin Lilyn haudalla kirjoituksen: 'Sallikaat lasten tulla minun tyköni? Hän määräsi sen itse päivää ennen kuin hän kuoli.
Sa kosken kuulet kuin ukkosen ja haukan kirkunan kaukaisen. Nuo äänet on kuorona rinnassas. Ja villi on leimaus katseessas. Peru päiviltä muinaisilta se lie kun käytiin katkera kostontie. Kas viuhuen tuorehet tuulet käy. Ei katseenkantaman ääriä näy. Lyö iskusi uksihin rautaisiin! Ken paljon vaati, se palkittiin. Riemuin tunnet talven tekevän raivaustyötään.
Pieni vaimoraukka näytti niin kalpealta ja kuihtuneelta; suurten silmien alla olivat mustat, syvät kuopat, ja katkera katse, joka näkyi hänen nauraessaan, oli tullut vielä selvemmäksi kuin tavallisesti. Matami joi viinin ja kiitti herrasväkeä ystävällisyydestä. Sitte söi hän aamiaisen, jonka kyökkipiika oli eteen asettanut.
Sen keisariuuden veriset murhanäytelmät päättyvät murhenäytelmiin. Häväisty Huitzilopochtli oli kovasti kostanut palvelijalleen, joka ei pystynyt häntä puolustamaan; mutta kovan kohtalon kaatama jumalan-palvelija heitti henkensä lujassa uskossa tuohon kostajaan ja häpeän katkera huokaus huulillaan. Hämäräperäinen tarina Quetzalkoatlista oli käynyt toteen. Montezuma parka!
Katkera, tuskallinen suru valtasi minut, kun muistin kadotettua ystävääni ja leikkikumppaliani; mutta ainoastaan äitini silmä oli kyllin tarkka huomaamaan, mitkä tunteet rinnassani valtasivat. "Eipä tiedä; ehkä juuri tämä ystävänsä kadottaminen onkin viittaus hänelle korkeudesta", sanoi äitini.
Päivän Sana
Muut Etsivät