Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025


Nämät sanat, joilla Katjusha, aivan rauhallisessa mielentilassa uudisti entisen kieltonsa, karkoitti Nehljudofin sydämmestä yhdellä kertaa kaikki epäilykset ja palautti entiseen totiseen, juhlalliseen ja hellaan suhteeseen Katjushaan. Katjusha, niinkuin olen ennen sanonut, niin sanon nytkin, lausui Nehljudof erityisen totisesti. Minä pyydän sinua vaimokseni.

Sen hän kuitenkin päätti tänä aamuna: hän lakkaa käymästä heidän luonansa, ja sanoo totuuden, jos häneltä kysytään. Suhteissa Katjushaan ei sitävastoin saisi jäädä mitään puhtaaksi puhumatta. »Lähden vankilaan, puhun hänen kanssaan, pyydän häneltä anteeksi. Ja jos on tarpeen, niin, jos on tarpeen, menen naimisiin hänen kanssaan», ajatteli Nehljudof.

Mutta kätilö, joka oli kylässä hoitanut sairasta synnyttäjää, tartutti Katjushaan maitokuumeen, ja lapsi, poikanen, lähetettiin kasvatuslaitokseen, minne se oli heti perille päästyä kuollut, lasta saattaneen akan kertomuksen mukaan. Rahoja oli Katjushalla kaikkiaan silloin kuin hän asettui kätilön luo 127 ruplaa, joista 27 ansaittuja ja 100 ruplaa viettelijän antamia.

He kertoivat ajaneensa pahimmassa kelirikossa reellä pitkin lätäköitä ja paljasta maata kolme virstaa kirkolta tätien taloon. Nehljudof otti osaa tähän aamujumalanpalvelukseen tätien ja palvelusväen kanssa. Hän katsahteli herkeämättä Katjushaan, joka seisoi ovella suitsutusastia kädessä.

Kristus on noussut! sanoi Matrjona Pavlovna päätänsä kallistaen ja hymyillen, äänellä, joka tahtoi sanoa: nyt olemme kaikki yhdenvertaisia, ja pyyhittyään suunsa mykkyrään kierretyllä nenäliinalla, lähestyi häntä huulet ojona. On totisesti noussut, vastasi Nehljudof suudellen. Hän katsahti Katjushaan. Katjusha sävähti punaseksi ja samassa hetkessä lähestyi häntä.

Ei hänellä ollut mitään sanomista Katjushalle, mutta ohimennessään hän keksi suhkaista: Täti sanoi, että pääsiäisateria tulee vasta myöhemmän jumalanpalveluksen jälkeen. Nuori veri, kuten aina Nehljudofin Katjushaan katsahtaessa, tulvahti suloisiin kasvoihin ja mustat silmät nauraen ja iloiten, lapsekkaasti katsoen alhaalta ylös pysähtyivät häneen. Kyllä tiedän, sanoi hän hymähtäen.

Hän ajatteli kuinka Shenhok koettaa päästä perille hänen suhteestansa Katjushaan, ja tämä kutkutti hänen itserakkauttansa. Siksipä sinä rupesitkin niin äkkiä pitämään täteistä, sanoi Shenbok nähtyään Katjushan: että kokonaisen viikon asuit heidän luonansa. Enpä olisi minäkään sinun sijassasi raskinut lähteä. Ihastuttava olento!

Nehljudofilla ei ollut minkäänlaista halua ruumiillisesti omistaa Katjushaa; päinvastoin, häntä kauhistutti ajatella semmoista suhdetta mahdolliseksikaan Katjushaan.

Tämä hymyily sanoi Nehljudofille, että se mitä hän tekee, on pahaa. Hetkeksi hän pysähtyi. Vielä olisi taistelu ollut mahdollista. Vaikka heikosti, mutta vielä kuului totisen rakkauden ääni Katjushaan hänessä, joka ääni puhui hänestä, hänen tunteistaan, hänen elämästään. Toinen ääni puhui: katso ettet päästä käsistäsi omaa nautintoasi, omaa onneasi. Ja tämä toinen ääni tukehutti ensimäisen.

Jos Nehljudof olisi siihen aikaan selvästi tajunnut oman rakkautensa Katjushaan, ja erittäinkin, jos häntä olisi koetettu saada vakuutetuksi siitä, ettei hän mitenkään voi eikä saa yhdistää kohtaloansa tämän tytön kanssa, niin olisi helposti voinut tapahtua, että hän, kaikessa suorasuuntaisuudessaan, ei olisi nähnyt olevan mitään syytä olla menemättä naimisiin tytön kanssa, olipa tämä kuka tahansa, jos hän itse vaan rakasti tyttöä.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät