Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. marraskuuta 2025
Pöydällä vuoteen luona huomasin myöskin vanhan raamatun, jota en koskaan ennen ollut hänellä nähnyt, arvatenkin siitä syystä että hän aina oli säilyttänyt tätä aarrettansa kaapissaan. Hän näytti tavallista heikommalta ja väsyneemmältä, mutta hänen kasvoillaan lepäsi kirkastettu tyyneys, juuri kuin hänen taistelunsa nyt olisi päättynyt ja hän olisi vihdoin voittanut rauhan ja levon.
Tyttö veti jalkansa alas ja hänen kasvoillaan väreili hermostunut iva. »Jes sentään, millainen mies! Kunpa te olisitte kaikki sellaisia joisitte vaan ja maksaisitte, ettekä olisi kuin... Te olette ensimäinen sellainen maljanne!» Ja hän joi, ja iva yhä väreili hänen suupielissään.
Heräsin heti ja mieleni täytti omituinen ahdistus. Mutta käsitettyäni sen uneksi, oman ylen suuressa jännityksessä olleen mielikuvitukseni tuotteeksi, ummistin jälleen silmäni ja aaltojen laulu tuuditti minut pian uneen. Mutta paikalla ilmestyi taas Riika eteeni, tyrkkäsi minua ja lausui äskeiset sanat, jotapaitsi hänen kasvoillaan oli tällä kertaa paljon hätääntyneempi ilme.
"No", sanoi hän nyt, "joko se on valmis, Meneval? Meillä on muutakin tehtävää." Sihteeri kääntyi puolittain tuolillaan, ja hänen kasvoillaan näkyi vielä suurempi tuska kuin ennen. "Anteeksi, sire..." sammalsi hän. "No mikä nyt?" "Anteeksi, sire, minä en oikein saa selvää, mitä te olette kirjoittanut." "Mitä? Näettehän, mistä siinä on kysymys."
Kun hän lähti, kädessä sinetillä varustettu paperi, jossa kirjoittaja Liisan pyynnöstä sillä muuten ei olisi kuulema sitä uskottu »hengellisellä valallaan vakuutti», että lehmä ei ole Kallen, vaan hänen äitinsä Liisan, niin naurahteli hän hyvästä mielestä, ja pieninkin ryppy hänen kasvoillaan hymähteli.
Lapsellinen ilo välähti hänen kasvoillaan, kun hän tämän kuuli. Niin, no sitähän ne kaikki sanoivat, jotka minut tunsivat! Kyläläiset nauroivat lautamiehelle, että pane sinä tuo piikasi poika kouluun ja laita toinen paimeneen, tästä sen kuitenkin näkyisit pikemmin saavan herran sukuusi, kun sitä siihen niin tingalle tahdot!
Sairas kallistausi, levoton jännitys kasvoillaan, poikiensa puoleen: »Tahdotteko ottaa tämän perinnön?» kysyi hän kiinteällä, odottavalla äänellä. »Kaikkinensa, mitä siihen liittyy...?»
"Sinäpä olet synkän ja miettiväisen näköinen", sanoi ystävä puoleksi huolestuneella, puoleksi leikillisellä äänellä, jolla Eugenin ystävät tavallisesti puhuttelivat häntä, kun hänellä oli tuo ilme kasvoillaan. "Onko mitään ikävää tapahtunut?" "Ei", vastasi Eugen lyhyesti, "terveyteni on vain viime aikoina ollut huono..."
Ja tunteittensa valtaamana notkisti nuori soturi toisen polvensa Tillyn voittajan edessä. Kuningas nousi ylös. Se liikutus, joka hetkeksi oli kuvastunut hänen miehekkäillä, kauniilla kasvoillaan, katosi nopeasti ja hän oli taas majesteetillinen kuningas ja käskevä sotaherra. Nuori Perttilä käsitti, että hänen olisi ollut poistuminen.
Nyt mietiskelin enin suhdettani mieheen, joka kulki sivullani. Hänen käytöksensä oli herättänyt inhoa minussa. Olin nähnyt hänen kavaluutensa, jolla hän oli kietonut toverinsa, ja minä olin huomannut hänen laihoilla hymyilevillä kasvoillaan kylmää, tahallista julmuutta, kun hän seisoi pistoli kädessä voivottelevan pelkurin vierellä, jonka hän oli kietonut pauloihinsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät