Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !


Laittauttukaa kotiinne ja heittäytykää katuen rukouksessa Jumalan kasvojen eteensilloin oli kuin hirmumyrsky olisi samassa silmänräpäyksessä pyyhkinyt pois molemmat sotajoukot ja paikka oli tyhjä. Sen päivän jälkeen ei Knut koskaan enää mennyt sinne ja kauhistuneena hän karttoi Vikiä, kuin tämä sattui tulemaan hänelle kadulla vastaan.

Loviisa, kun näki, ett'ei toiset häntä kaivanneet, ei tahtonut tungettelentua heidän joukkoonsa, vaan nähtävästi karttoi heitä. Se loukkasi Kallen ylpeyttä ja seuraus oli selvä, hän uhalla lellitteli Himmiä sitä enämmän. Loviisa näki tuon, mutta kärsi valittamatta.

Roosa karttoi kylän pääkatua, vaikka se tänään oli kyllin tyhjä, ja kulki vähän käytettyä syrjätietä. Keveästi ja nopeasti astui hän tavattoman kannettavansa kanssa, Hän ei kohdannut ketään, kunnes oli aivan hovin edessä. Mutta siinä seisoi joku jo ihan avaamaisillaan porttia, vaan kääntyi nyt tulijaan päin. Se oli pastori.

Hän muisti tuhansia tilaisuuksia, joita olisi tahtonut saada takaisin. Nyt olisi hän ymmärtänyt niitä käyttää. Nyt olivat hänen silmänsä auenneet. Mutta olikohan se jo liian myöhäistä? Sinä iltana itki Eevi tavallista kauemmin, ja uni karttoi hänen silmäänsä. Niin monenlaiset ajatukset olivat mielessä heränneet.

Se karttoi kaukaa kiertäen vanhaa pesäänsä, joka oli juurakon alla ja lopulta heittäytyi maahan uupuneena ja, imemättömät nisät ankarasti pakottaen, kävi kaatuneen hemlokin taa levolle. Se nukkui raskaasti tunnin tai pari. Sitten se heräsi lapsen huutoon.

Inka puhui harvoin veljensä kanssa, joka silmin nähtävästi vastenmielisesti ryhtyi keskusteluun hänen kanssansa, vaan karttoi häntä niin paljon kun hän voi. Mutta eräänä päivänä tuli tästä äkkiä poikkeus, ja hän pyysi sisartansa käymään kanssaan kammariin saadaksensa puhua hänen kanssansa.

Eikä hän voinut työntääntyä, ei voinut eikä tahtonut ei millään ehdolla! Sillä hän luuli huomaavansa jok'ainoan vieraan ihmisen silmissä salaista ivaa ja suupielissä hillityn naurun nytkähdyksiä. Maailma oli niin paha, ja ihmiset niin katalia! Hän karttoi heitä, minkä suinkin voi, ja sulkeutui omaan hiljaiseen elämäänsä.

Mokomatkin moittijat: heissä oli naisia ja miehiä, jotka kuuluivat elävän yhdessä mikä sen tai sen pojan taikka tytön tahi punakaartilaisen elävän lesken kanssa. Mutta toista oltiin valmiit parjaamaan. Ja se oli Sakriksen syytä: tietysti oli hän kertonut noille vieraille heidän keskinäisiä salaisuuksiaan. Yhä enemmän karttoi Nelma Sakriksen hyväilyjä, kun kääpiö tuli illalla kotiin.

Tohtorin repostelemisen takia Tapanin silmää karttoi aivan vihlomalla ja pani vapisemaan ihan jokahisen jäsenen. Nyt hänen vapisevasta kädestään tohtorille ojentaessa kahta markkaa putosi toinen lattialle ja pyöri tohtorin jalan sivulle. Tohtori potkasi sitä rahaa jalallaan Tapaniin päin ja piti kätensä ojennettuna saadakseen Tapanilta sen pudonneen sijaan.

Sillä siinä tapauksessa jumalisuutta harrastavat ihmiset epäilemättä olisivat omineet tämän paikan, toimittaaksensa sinne pyhiinvaelluksia ja ainakin ne olisivat sinne pystyttäneet jonkun ristin-kuvan. Vaan tämä ei tullut kysymykseenkään; se oli kirottu seutu, jota jokainen karttoi, eikä orjantappurapensasten läpitse käynyt yhtään polkua.