Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Olipa kyllä hyvä etten minä joutunut sinne, mitä arvelet, Kari? Ja vielä kirjoitti Jon mitä kaikkia kaunista hän näki ja kuuli, ja kun hän rupesi puhumaan säveltaiteesta ja kuinka herttaista oli olla soittajana, ei siitä milloinkaan tahtonut tulla loppua. Ja silloin katsoi Kari iloisena Torgeriin päin ja huomasi että hänen silmiinsä tuli entinen loiste.

Tule nyt meille minun kanssani, Kari, sanoi hän, täällä sinä vaan saatat vanhat haavat vuotamaan. Kari nousi seisalleen ja puisti mullan pois helmoistansa. Ei, minä en voi erota hänestä, sanoi hän, viitaten äitiänsä; sitte istuutui hän taas.

Kari katsoi hänen jälkeensä, kun hänen katala muotonsa kulki ikkunan ohi ja katosi huoneen taakse; sitten istui hän hiljaa ja vaipui surullisiin ajatuksiin, ja niinkuin hän tällä hetkellä entisyyttä katseli, niin hän oli sitä neljäkymmentä vuotta katsellut.

Nousi Reita poikansa haamussa haudastaan, vouti, mahtava ystävä, oli surmansa saanut, Kari väijyi hänenkin henkeään, tiesi, mitä pauloja Lappi punoi, ja pappi oli pojan vienyt, temmannut kuin Ukon pilvessä ilmojen kautta omalta uhrivuorelta.

Onkos se sitte sinusta hauskaa? kysyi Torger pilkaten. Hm sanoi Kari hymyillen. Onko sinusta hauska kuulla soittoa? kysyi taas Torger. On kyllä ja etenkin kun sinä soitat. Hiivi salaa meille iltasilla, niin minä soittelen sinulle. Kiitos, kunhan vaan isä ei tule perässäni. Onko isäsi torainen sinua kohtaan? Hän sanoo ettei minulla ole mitään sinun kanssasi tekemistä.

Eivät aja sen edestä, joka ei metsäaamuna päivän nousuun vuoteellansa virune, niin sanoi ennen isä vanha. Ei sillä kuulu väliä olevan, kunhan mies puhtoisena metsään menee ja viljavirret hyvin helkytellä taitaa. Puhdas on mies tämä Kari ja pulska ja virsikäs verraton. Ei ole Jorman virsille vertojen vetäjää, kehahti Kari puolestaan.

"Kuules, Kari!" pyysi Thore sydämellisesti: "Vie sana minulta Sigridille. Sano että Thore lähtee nyt ajaksi tuonne alas, voit kyllä sanoa että hänen ei ole hyvä olla, sillä hän on parhaimman menettänyt! Mutta jos hän palaa tänne, niin se tapahtuu hyvässä hetkessä, ja silloin tulee Sigridin ottaa häntä hyvästi vastaan, tahdotko sanoa sitä?" "Kyllä minä sen sanon," vastasi Kari.

Isä pitää niin paljon sinusta, ja niin tekevät kaikki muutkin. Jäätkö sinä kotiisi, kysyi hän. En tiedä, kyllä kait jään. Silloin minä en tahdo tulla teille. Torger istui ihan hämillänsä. Pelkäätkö minua, Kari? kysyi hän. Ja minä, joka toivon sinulle niin hyvää minä, joka pidän sinusta niin paljon. Sinun tähtesi tulin minä nyt kotiin. Kari ei vastannut.

Hän tuli hiljaisena huoneesen, laski viululaatikon selästään ja sanoi haikeasti: Nyt on pitänyt minua tuokion vuoressa taas, mutta nyt luulen voivani olla ihmisiksi jonkun aikaa. Saat kätkeä viulun. Kari ei sanallakaan kysynyt missä hän oli ollut. Iltasella Torger pani 20 taalaria pöydälle. Kas näillä saat maksaa mitä olet ottanut velaksi minun poissa ollessani, sanoi hän.

"Menettelit kukaties samaten hänen kanssaan, kuin teit tytön kanssa, jolta riistit jalansijan ja jonka annoit vieriä alas mihin sattui?" arveli Kari vähän pilkallisesti ja istui samassa vuoteen viereen. Thore seisoi siinä murtuneena hänen sanoistansa ja loi silmänsä laattiaan.

Päivän Sana

lullu

Muut Etsivät