Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Toiselta puolen ei voi järjenmukaisesti väittää, että mehiläiset ovat järkeä vailla siksi, ettei niiden vielä ole onnistunut erottaa meitä isosta apinasta tai karhusta ja siis kohtelevat meitä samoin kuin kohtelisivat näitä aarniometsän vilpittömiä asujamia. Varmaa on, että keskuudessamme ja ympärillämme on yhtä erilaisia vaikutuksia ja voimia, joita emme osaa sen paremmin erottaa.
Mutta Leo ja Martti rupesivat uudestansa astumaan eteenpäin jäällä, ja hiipivät kyykistyneinä, pyssyt ja harpuunat tanassa, siihen paikkaan, jossa jääkarhu seisoi, liikkumatta kurottaen silmiänsä suiveloon, johon nähtävästi hylkeitä tavan takaa kokoontuivat uutta ilmaa hengittääkseen. Jo olivat molemmat erämiehet noin sadan kyynärän matkan päässä karhusta, eikä se vielä havainnut uhkaavaa vaaraa.
Minä en ole mitään kuullut karhusta, vastasi De Forge, mutta pidän aina mukanani pistoolin, koska en aijo kärsiä loukkauksia, joista tässä asemassa ollen en voi vaatia hyvitystä. Mascha katseli kummastellen häntä sekä käänsi Kirila Petrovitschille hänen sanansa. Kirila Petrovitsch ei vastannut mitään, käski vaan viedä karhun ulos ja nylkeä se.
Kaikki kokoontuivat, ovi avattiin Kirila Petrovitsch astui sisään kummastellen huvinsa loppunäytöstä. Kirila Petrovitsch tahtoi välttämättömästi saada selitystä asiaan. Kuka oli ilmoittanut De Forgelle karhusta, tai miksikä hän piti taskussaan ladattua pistoolia? Hän lähetti hakemaan Maschaa. Mascha tuli ja käänsi isän kysymykset ranskalaiselle.
"Se tulee niistä tuhannesta karhusta, jotka juoksevat meidän jäljestämme nielemään meitä", vastasi poro. "Mutta älä pelkää: minä olen vuoren haltian oma loihtuporo, eikä ainoakaan karhu vielä ole minun kantapäitäni tavoittanut." Niin matkasivat taas hetkisen. Silloin kysyi Sampo: "mitähän läähätystä tuo on, joka takanamme kuuluu?"
Yönuotion ääressä Antti oli entisellään. Puheltiin enemmän seudusta kuin karhusta, ja syödessä hän sanoi Pekalle, ettei hän aikonut palata kotiin, ennen kuin lumi oli sulanut tai hänellä oli selässään tuon miestenturman karhun nahka. Gräsmarkeniin tultua metsästäjiä kestittiin kelpo tavalla, ja kun oli levätty päivä, lähdettiin metsälle.
"Sekö se sitten se metsän kiivas on, mikä se oikeastaan on?" kysyi vaimo. "Etkö sinä koskaan ole kuullut karhusta puhuttavan?" kysyi Matti levollisesti. "Hyvä Jumala! karhuko se on, se kauhea peto, josta olen niin monta pöyristävää kertomusta kuullut?! Niinkö lähellä olet kauheaa vaaraa ollut".
"Meillä on onni päivänpaisteella! Mutta miten sinä, Pekka, sait karhun?" Kun tämä oli kertonut hänelle seikkailunsa, Antti lisäsi: "Kuule, meidän asiamme ovat edistymään päin. Kokonainen hirvilauma on viime yönä ollut syömässä järven rannalla; ne me pyydystämme." "Niinkö arvelet? Minun mielestäni meillä nyt on tarpeeksi lihaa; isosta karhusta tulee monta kantamusta."
Välittämättä mistään muusta kuin karhusta tempasi hän Tanelin ladatun pyssyn ja juoksi nietosten läpi karhun jäljessä metsään. Turhaan varoitti ja uhkasi isä. Poika katosi puiden taa, eikä ollut nyt muuta neuvoa kuin lähettää Taneli ja kuski huimapään jälkeen. Hetki hetken perästä kului levottomassa odotuksessa, eikä Kustaata eikä miehiä näkynyt, ei kuulunut.
Katsopas, tuosta!" ja hän näytti, että lujat hirvennahkaiset housut olivat repaleina "ja sitten repi päätäni, niin että ratisi, ja lakki meni päästäni; ja samalla sinun pyssysi pamahti. 'Oihoh! arvelin minä, 'kylläpähän nyt neuvo keksitään'. Sitten tunsin olevani vapaa karhusta ja katsahdin ylös ja näin, miten sinä painiskelit pedon kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät