Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Emili oli onnella kestänyt koitoksen, ja kaptenska piti aina enempi tytöstänsä, kuta enempi hän oppi tuntemaan tuota yhtäaikaa niin lapsellisesti hyvää ja totista mieltä, ja kapteeni arveli että kahvi maistui aina paremmalta, silloin kuin Emili oli sen keittänyt, kuin äitin keittämä, Jumala yksin tietää miksi mutta se oli todellakin parempaa.
Nähtiin selvästi, että Emmalla oli tai hän luuli omaavansa rikkaasti vaihtelevan tulevaisuuden edessänsä, ja että hän juuri nyt kurkisteli selvästi siihen; jota vastoin Maria oli kasvanut juurikuin siinä mielessä, että hänestä aikonaan tulisi köyhä kaptenska, kuni äitinsäkin, ja kun nyt Jumala oli suonut hänelle mieheksi luutnantin, niin näkyi hänen tulevaisuutensa olevan jotenkin määrätty.
Aseharjoituksen loputtua, matkustivat isä ja poika kotiin, ei varsin iloisina expedition'ista, mutta kun he tulivat Hagetorp'aan päin, vastaan ottivat naiset heitä, kaptenska ja Emili, ja kaikki unohdettiin; sillä perhe-elämällä on kumminkin jälellä niin paljon alkuperäistä voimaa yhteisen elämän yli, että se saattaa parantaa, kuin tuo edellinen haavoitetaan, juurikuin ei mikään ulkonainen onni, ei mikään kunnia eikä rikkaus saattaisi parantaa niitä haavoja, kuin onneton perhe-elämä saattaa.
Joulupuuhat olivat vihdoinkin ohitse, huoneet hiljan pestyt ja lattiat valkiat, ehk'eivät juuri lumi-valkeat, vaan eivät kaukana siitä. Kahdessa ruukussa oli kukkivia hyacintteja miten olla? noin kolme päivää ennen joulua. Niiden piti kukkia koko joulunajan. Ah! kuinka ne ilahuttivat kaptenska Berndtsson'ia, hänen astuessansa tuohon pieneen saliin ja nähdessänsä kaikki kukkasensa järjestyksessä.
Kaptenska, joka päätänsä nyykäyttäen oli rientänyt kyökkiin, tuli sisään tarjottimella, jossa itse "kahvikaisella" eli pannulla oli paikkansa; nyt piti juotaman kahvia, sillä nyt oli jouluaaton aamu. Ja te olette odottaneet minua. Sen me teimme mielellämme, pikku Filippini ... tule ja istu. Kuinka on Göthildan laita? Hän yski viime yönä vallan kauheasti, sanoi kapteeni.
Olisit elänyt kunnollisena neitsyeenä. Olisiko minun pitänyt elää ilman rakkautta siksi että olin halvasta ja köyhästä kodista? Olisiko minun täytynyt kuihtua työmiehen vaimona? Minä olen järjestänyt asiani parhaimman taitoni mukaan. Viktor ei ole minua nainut, mutta lapselleni hänen täytyy maksaa eläke ja jos olen kärsivällinen, voi minusta tulla kaptenska.
Hyvin, isä kulta ... minä olen paljon parempi, sanoi hän, huomatessansa saaneensa merkin äidiltänsä; sillä he olivat sopineet niin, että he kumpikin muka olisivat voimakkaita, eivätkä he surettaisi isää, vaikka he kumpikin tiesivät, että asian laita oli huono. Kaptenska tarjosi lämmintä maitoa Göthildalle, sillä hän ei saanut juoda kahvia, ja keskustelu kääntyi paremmalle tolalle.
Niin, kaksi, isä ... Göthildakin, anoi Maria; muuten olisi hän ollut morsiusneitona tänäpänä. Aina sinäkin tulet! sanoi kaptenska, vilkuttaen silmiänsä, sillä tuo saattaisi tehdä isän vihaiseksi, ja nyt tulisi pitää hänet hyvällä tuulella. Rouvat ottavat toisinaan itsellensä tuon kiittämättömän vaivan pitää herroja miehiänsä hyvällä tuulella.
Mutta minä, sanoi kaptenska, luulin kuulleeni heikkoja kellon-säveliä, kukatiesi oli valkeanvaara. Sitten oli tuo Rödeby'ssä päin, sanoi Berndt, se on suoraan pohjoisessa täältä metsien ja vuorten takana. Keskusteltiin tästä aineesta, kun kreivin vanha palvelija tuli sisään kahville. Valkeanvaara? sanoi hän; niin, Herran Jumala Rödebyn rovastila on palanut, ja... Mitä, Rödebyn rovastila?
Rovasti ja kirkkoherra Utsugnan ja Tomstugan pitäjässä, Theologian kandidati, maisteri Samuli Nisker. Ja haa! Telgen raatimies, leipuri Pär Knodd. Olen, tässä seisoo hän, lausui Knodd, joka oli pieni pullakka, lystikäs ja vähän-älyinen mies. Leskirouva, kaptenska Tattarhufvud, asiamiehensä, notarius Ostersten'in kautta. Notarius jätti valtakirjansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät