Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Kuoleman uhrien joukossa herätti varsinkin Cicero-vanhus kaikissa sääliä. Saatuaan tiedon proskriptsionista oli hän päättänyt paeta Makedoniaan. Kuitenkin hän ensin meni maatilallensa lähelle nykyistä Gaetaa sekä levottomana ja neuvottomana viipyi siellä. Mutta hänen orjansa, nähtyään joukon sotamiehiä tulevan, pakottivat hänet istuutumaan kantotuoliin ja läksivät kantamaan meren rantaan.
"Uskollinen puoliso kai odottaa häntä kotona? Hyvä! "Kantotuoli ei omani. Vuokraa ensimmäinen, minkä saat hippodromin luota. Ota sellainen, jonka oviluukut saa aivan kiinni. "Vie se satamakaupunkiin, vaatekaupustelijain kadun päähän." "Herra, siellä asuvat tämän hylkiöistä rikkaan kerjäläiskaupungin pahimmat hylkiöt. "Mitä sinä siellä teet?" "Nousen kantotuoliin. "Sitten punaiseen taloon."
"Oletko puhunut hänen kanssaan? Millainen hän on?" "Olen vain nähnyt hänet. Hän ei huomannut minua. Olen usein hiipinyt Valeriusten palatsin tienoilla sen jälkeen, kun hän tuli tänne. "Tänään hän nousi kantotuoliin ja kannatti itsensä basilikaan. "Piileksin hänen talonsa pylvään takana." "Onko hän Totilan arvoinen?" "Hän on hyvin kaunis. "Ja ylhäinen. "Viisaalta näyttää hän myös ja hyvältä.
"Silloin sattui katseeni runsaasti kullattuun, avonaiseen kantotuoliin, joka oli pysähtynyt Dresoksen viereen ja tyttöön erinomaisen kauniiseen tyttöön. "Saavuimme pian Dresoksen huvilaan, joka oli lähellä kaupunkia. "Dresos kohteli huonosti orjiaan. "Niitä piestiin ja niillä teetettiin ylenmääräisesti työtä. "Hän rääkkäsi holhottiansa Myrtiaakin, tuota hentoa, ihanaa tyttöä.
"Olen nähnyt ja kuullut kaikki," puhui hän. Ja Vinitius vastasi: "Lähtekäämme täältä!" He läksivät ja riensivät luolista loistavien tulien, lehtojen ja ratsastavien pretorianisotamiesten ohitse kantotuoleilleen. "Minä tulen sinun luoksesi," sanoi Petronius. He asettuivat samaan kantotuoliin, mutta molemmat vaikenivat kauan.
Tämä väistyi taaksepäin, katsoi häntä vakavasti silmiin ja purskahti sitten hermostuneeseen nauruun. »Hahaha! Tämäpä mainiota suurenmoista! Kelpo suojelija isällinen laki! Haha!» Ja itsekin kauhistuen läpitunkevan ja mielipuolen naurunsa kamalaa kaikua hän lysähti tajutonna maahan. Arbakes nosti hänet heti kantotuoliin.
»Oh, kuolematonten jumalten olkoon kiitos!» Julia sanoi. »Olen palannut. Olen päässyt pois tuosta hirvittävästä luolasta! Tule, Nydia! Menkäämme pian täältä!» Vasta kun he olivat istuutuneet kantotuoliin, alkoi Julia taas puhua. »Oh!» hän virkkoi vavisten. »Mitä näinkään! Minkälaisia pelottavia loihtuja! Mitkä kalmankasvot sillä velholla! Mutta ei siitä sen enempää.
Päivän Sana
Muut Etsivät