Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Olihan hän hammas suussa syntynyt ja suurta tietäjää hänestä äitinsä odotti. Mutta suotta aikojaan oli tainnut hammas suussa syntyä. Ei ollut hänessä sitä vakavuutta, joka olisi tietäjäksi tulevalla olla pitänyt. Hurjaluontoinen oli, tappelunhaluinen ja riiviö, ei jumalisista menoista välittänyt, pilkkasi haltijoita, uhreja ja vanhoja pyhiä loihtuja ja lauluja.
Ja nyt, Sosia, anna minulle lamppu!» »Mitä! Et suinkaan aijo sitä sammuttaa?» »En, mutta minun täytyy sen liekin yli lausua muutamia loihtuja. Sillä liekissäkin asuu henki. Istu!» Orja totteli. Kumarruttuaan hetkeksi lampun yli Nydia nousi ja lauloi matalalla äänellä seuraavat säkeet: Loihtu ilman hengelle. Henki, sä lempimä ilman, veen, Mun sanaani taivu nyt salaiseen!
Mutta silloin suuttui Lompsalo ja vaati Panun taisteluun korkealle vuorelle, jossa sanan voimalla tapeltaisiin, loihtuja ja taikoja tehden. Panu suostui vaatimukseen ja varasi parhaat sanansa ja tietonsa terävimmät. Mutta Lompsalo pukeutui porohäräksi ja aikoi sillä tavalla yllättäen säikäyttää luonnon Panulta.
Panu oli ehkä voimiltaan väkevämpi, mutta Reita oli terävämpi tiedoiltaan ja taitavampi loihtuja lukemaan, mutta seppiä olivat he yhtä mainioita molemmat, niinkuin kaikki Panulan miehet aina ammoisista ajoista olivat olleet. Mutta naiset häiritsivät veljien välin. Lapinretkiä vielä käytiin, ja joka talvi samoilivat Panun heimon miehet pohjoisissa seuduissa verottamassa ja nahkoja ostamassa.
silloin sankarit vakaamielet sormet sormien lomahan loi, silloin loihtuja, laulelmoita partahuulilta humisi vaan, alkusyntyjä syviä noita, peruja kansojen kehtomaan: Vipusen virsiä, satuja sammon, »lovessa»-käyntejä loihtijain, kuvia kummia Kalman kammon, ituja Tuonelan tutkelmain.
Häntä säälitti tuo tyttö, joka ei saanut kenenkään kanssa rupatella omaansakin hän siinä katsoi häntä säälitti, ja hän päätti samalla huvittaa itseään. Hän otti Nydian tuolin, asetti sen oven eteen selin päin seinää ja sanoi: »Ole varma, etten ole säälimätön eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että hieman juttelemme. Mutta muista, ei taikatemppuja ei loihtuja enää!» »Ei, ei.
Samaan aikaan hän kutsutti luoksensa sairasvuoteensa ääreen erään ympäristöllä tunnetun tietäjän ja laulatti tällä itsellensä vanhoja loihtuja, noita syntyjä syviä, joihin Suomen kansa ammoisina aikoina oli viisautensa pannut. Tietäjä luuli Puhakan luottavan hänen loitsujensa voimaan, mutta Puhakkaa ainoastaan huvitti kuulla vanhoja runoja laulettavan.
Kolme kertaa hän pirskotti vettä hänen ylitsensä ja mutisi samalla loihtuja. Jos alkujaan olet luotu sellaiseksi kuin nyt olet, niin jää myös entisellesi! sanoi hän. Mutta jos olet loihdittu, niin muutu jälleen entiseen muotoosi. Heti lumous katosi nuoren kuninkaan ruumiista. Hän nousi terveenä ja reippaana piinapenkiltänsä ja kiitti Allahia pelastuksestaan.
»Oh, kuolematonten jumalten olkoon kiitos!» Julia sanoi. »Olen palannut. Olen päässyt pois tuosta hirvittävästä luolasta! Tule, Nydia! Menkäämme pian täältä!» Vasta kun he olivat istuutuneet kantotuoliin, alkoi Julia taas puhua. »Oh!» hän virkkoi vavisten. »Mitä näinkään! Minkälaisia pelottavia loihtuja! Mitkä kalmankasvot sillä velholla! Mutta ei siitä sen enempää.
Erinomaisia lauluja täällä nyt vielä ei ole' puuttunut, Nyt koleran aikana on varsinkin vaikea ollut saada' jotakuta. Ehkä Tverissä saanen sillä keinoin paremmin, että sanon kerääväni loihtuja lisäksi koleraa ja muitakin tauteja vastaan ja vaan siinä sivussa ongin muita lauluja. Mitä olen käsittänyt lauluja, seuraavat kuitenkin tässä mu'assa.
Päivän Sana
Muut Etsivät