Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


Jo päivänä kolmantena riisuin kullat kulmiltani, päältäni hyvät hopeat, vein ne aittahan mäelle, panin arkun kannen alle: siit' on asti siellä ollut ajan kaiken katsomatta. "Sio nyt silkit silmillesi, kullat kulmille kohota, kaulahan heleät helmet, kullanristit rinnoillesi!

Katsahtakaahan nyt edes tuosta reijästä, sanoi hän ja työnsi syrjään kannen pienoisen lasireijän edestä. En ikipäivinä, sanoi Helena, minähän olen tuttu sen kanssa; mitä te ajattelette! Entä sitten? Me menemme sisälle hänen koppiinsa. Ei, ei, ei, sanoi Helena kauhistuneena ja vetäytyi pois. Hän meni kauas käytävän toiseen päähän.

Jo oli veneessä, sekä kannen alla että päällä, monta arkkua ja tynnyriä, joiden sisältö näytti olevan jokseenkin kallisarvoista, kun koko joukko kalastaja-veneitä läheni myöskin ottaaksensa osaa tähän toivottuun saaliisen, joka vuosittain tuottaa Helgolantilaiselle melkoisen lisäyksen hänen elatukseensa.

Hänelle määrätään silloin ansiotyöksi Hiiden hirven pyytäminen. Se on Lemminkäisen mielestä sangen helppo tehtävä. Saatuansa uudet sukset alleen lähtee hän hiihtämään ja huudahtaa uhitellen: »Eipä ilmalla Jumalan, Tämän taivon kannen alla, Löytyne sitä metsässä Jalan neljän juoksevata, Kut' ei näillä yllätetä, Kainuilla Kalevan pojan, Liukuimilla Lemminkäisen

Näitä tikapuita teidän vielä täytyy kiivetä ylös päästäksenne raittiisen ulko-ilmaan, jossa ette niin isoon aikaan ole saaneet käydä. Onneton vaimo! Me kuitenkin vietimme vankeutemme surullisen ajan enemmän laivan kannen päällä kuin sen alla. Mutta teidän on täytynyt madon lailla asua maan alla.

Serapeumin portin luona olevan Pylonitornin katolla seisoi tähtien tutkija, joka oli kiivennyt temppelin korkeimmalle paikalle tähtiä tähystelläksensä; mutta tänä yönä hän ei näyttänyt voivan täyttää tehtävätänsä, sillä nopeasti kiitävät synkät pilvet peittivät tuon tuostakin sitä taivaan kannen osaa, jota hän mieluimmin olisi tahtonut tutkia.

Siitä astui aittamäelle, Astui aittahan sisälle, Aukaisi parahan arkun, Kannen kirjo kimmahutti: Löysi kuusi kultavyötä, Seitsemän sinihametta. Ne hän päällensä pukevi, Varrellansa valmistavi, Pani kullat kulmillensa, Hopeat hivuksillensa, Sinisilkit silmillensä, Punalangat päänsä päälle. Oliko uusi onnen toivo nyt syttynyt Ainon sydämeen? Oliko hän nyt valmis häihin rientämään?

Välistä katselimme sitte laivan kannelta, kuinka monenlaiset suuret merielävät pitivät leikkijään, heittäen kuperkeikkaa y.m. meren hyökyävällä pinnalla; vaan enimmän osan aikaamme vietimme kuitenkin laivan kannen alla, laulellen, soitellen ja jutellen yhtä ja toista huvitukseksemme, sekä nukkuenkin laivan tuudittavana aina silloin kuin vaan suinkin halutti.

Tätä asiaa auttamaan asetettiin se iso valin-raudalla ympäröitty kivi-uuni, jossa leivät kypsytettiin, alisen laivan-kannen kesku-paikoille ja savu-torvi pantiin käymään pitkin alisen kannen koko pituutta. Lisäksi valmistettiin eri lämmitys-kone väen asuntoa varten.

Vaivoin pääsi nyt sairas istumaan. Tahvana ennätti sillä välin kuiskahtaa sisarellensa: "Hän on mustalaisämmä, joka hyvää ja pahaa ennustaa." "Hän se on! hän se on!" jatkoi sairas. "Hän se on, joka oli minulle apuna kun metsäkorvessa taivas antoi minulle tyttären; antoi minulle sinun, Marttani. Sinä synnyit kirkkaan taivaan kannen alla erämaassa.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät