Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025


»Keittäsin kahvia, mutta pavut ovat loppuneet», sanoi Matara hiusmartoaan raapustellen. Isä kaivoi nahkalaukustaan esiin kahvipussin ja sokeria. »Onhan niitä tässä», hän sanoi. Kun Mataran mummo tulta liedelle sytytteli, sanoi isä vielä: »Niin tuota, sinä Matara saat sitte lähteä Kaisun kanssa minun mukaani sinne joelle päin.» »Ka, sama minulle on.

Kummi vei sitte Kaisun ja Miinan pirttiin, mutta minä sain jäädä saunaan äitiä ja Mataran mummoa auttamaan. Löin löylyä ja kannoin vesiä ylös lauteille. Siellä Mataran mummo hieroi äitiä. Saunaan levisi voiteen haju ja mummo höpisi hiljaa: »Kun on kipu niin kivistäköön, kun on paha niin pakottakoon! Rupi alle, rahka päälle, kannu märkää väliin

"Viime sunnuntaina tiesivät kirkkomiehet kertoa sen kummallisen uutisen, että Järvelän Eskoa ja Jaakolan Kaisua ensi kerran kuulutettiin", niin kertoi Leena minulle niin pian kuin oli ehtinyt saada tilaa päästä kahden kesken kanssani pakinoimaan. "Eskoa kuulutettu Kaisun kanssa!" huudahdin kummastuneena. "Niin vaikka yleisesti luultiin Eskosta ja Järvimaan Ellistä tulevan parin", sanoi Leena.

Tuo rauhaisesti nukkuva lapsiliuta suojasi hieman arkaa mieltä ja hän tunsi vastustamattoman halun päästä itsekin kehtoon, sammutti lampun ja kallistui Kaisun viereen. Mikähän sillä veli Jukella nyt oli, kun se oli niin omituisella päällä. Eihän tuo milloinkaan ole Antista niin kylmästi puhunut sitten kuin kerran on yhteen tultu.

Sannakin jo vähäisen heille ilvehteli, eivätkä Kaisun hampaat enää näkyneet, sillä tuo ainainen hymyily oli huulilta poissa. Ilta tuli, ja kalastajat läksivät merelle; he laskivat nuottansa, vetivät apajansa ja saivat kiiltäviä silakoita. Tätä tekoa he tekivät puoliyöhön asti.

Mutta minä ajattelin, että sinä Kaisun sinne völjyyn veisit. Luulin ettei minua enää tarvita», ja hän hymyili tyytyväisenä. »Saapi Tellu pestä silmänsä ja kätensä huomenna, pääsee minun kanssani kirkolle; Mähönen lupasi tulla kirkolle vastaan», ja hän ruiskautti pitkän syljen pirtin lattialle. »Vaan mitenkäs Miinanuskalsin arasti kysyä.

Mutta kun näki, että Manti niin kysyvin silmin katseli äitiään, niin kääntyi hänkin äitiin päin, katseli äitiä, mutta väliin aina Kaisun etsivät silmät lensivät Mantiin ja taas äitiin eikä ymmärtänyt minkä tähden Manti niin kiinteästi katseli äitiä. Ei ymmärtänyt äidin kasvoilla itsekseen vieriviä kyyneliä. Ei ymmärtänyt värähtelevien kasvojen kieltä. Ei ymmärtänyt syväin huokaustenkaan sanoja.

»Hm, oli kai hupainen olo KuuselassaUkko katseli terävin silmin Mikkiä sekä jatkoi: »Ehkä olet parhaaksi havainnut, että jäisit sinne ainaiseksi, että ottaisit Kaisun vaimoksesi häh?» »Kaisun? Häntä en ikänä ota!» »Hiljaa, hiljaa, sinulla ei vielä ole tarpeeksi ikää noita asioita päättämään. Ajattele nyt tätä asiaa.

Helppo oli Kaisun waipua takaisin entiseen sydämen kowuuteensa, sillä kowaksi oli tuo sydän paadutettu jo lapsuudessa, wäärän mammonan tunnottomassa pätsissä! Matti meni pois talosta, niinkuin häntä pahoilla sanoilla oli käskettykin, eikä hän näyttänyt ollenkaan nurkuwan tuota elämänsä häpäisewää kohtaloa.

Heti kun Asari oli Linnalan Kaisun kanssa ensikerran kuulutettu, huomasi yllämainittu ystäwä, että Asari tuli aiwan eriluontoiseksi. Ennestäänkin oli hän hiljainen ja harwapuheinen, mutta nyt oli hän muuttunut wieläkin hiljaisemmaksi ja harwanpuheisemmaksi.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät