Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. toukokuuta 2025


"Tämmöisten kärsimysten kautta saavutetaan kai se ansio, että voi muita auttaa!" "Häntä vaivasivat kovat sielun tuskat", vastasi vanha munkki. "Hän käveli usein yökaudet edestakaisin kylmissä korridoreissa." "Eikö mikään lohduttanut häntä?" minä kysyin. "Kyllä, poikani; muutamat sanat, jotka kerta lausuin hänelle, lohduttivat häntä paljon.

Nyt kysyttiin ainoastaan henkien pelastusta, ja kauheiden kärsimysten perästä, joiden kestäessä nuo kurjat hernepalot lensivät toiselta taivaanreunalta toiselle, tultiin onneksi kesäkuun 25 p: Jamaican rannalle, jossa Colombo ajoi jo uppoamaisillaan olevat aluksensa maalle. Ainoastaan vähän kansia näkyi veden-pinnan yläpuolella. Se oli täydellinen haaksirikko.

Minä ja poika kuljetettiin yhä kauemmaksi monien satojen muiden kanssa Venäjän metsiin. Kaikkien kärsimysten perästä tuntui lepo siellä suloiselta. Vanhat tuuheat tammet, saarnet, niinipuut, kuuset ja männyt tarjosivat tuoksuvaa siimestä. Tämän viheriöivän seudun läpi virtasi Wolgan mahtava vesi, ja sen rannalle jäimme. Meidän miehet osasivat rakentaa laivoja Venäjän jokia varten.

Hirveiden kärsimysten jälkeen soisissa metsissä, joissa heidän oli kuljeksiminen ja piiloitteleminen viikkomääriä, joutuivat he kiinni siksi, että eräs alkuasukas, joka oli lupautunut opastamaan heitä, menikin heidät ilmiantamaan.

Inhimillisten kärsimysten ja voittojen aikakirjassa ei liene mitään niin liikuttavaa ja kaunista kuin kertomus tästä kärsivällisestä yhteistyöstä, missä se, joka tajusi ainoastaan henkisen valon, ohjasi ymmärryksellään sen käsiä ja katseita, joka nautti todellisesta valosta.

Vinitiukselle, jota vaivasi syyllisyyden tunne sekä entisten että nykyisten Lygialle tuottamiensa kärsimysten takia, sisälsivät nämä sanat todella suloisen lohdutuksen.

Oven auetessa käänsi hän kärsimysten ja huolten hivuttamat kasvonsa tulijoita kohden ja silmänsä jäivät tuijottamaan Yrjön seuraajaan. Niilo! kuiskasivat hänen värisevät huulensa, Niilo, mun Niiloni! riemuitsi hänen sydämmensä, ja pitkästä unesta heräsivät valtavat, autuaalliset tunteet. Sydämmen kuihtuneet kukkaset saivat kauvan kaivattua päivänvaloa ja virkistyivät uuteen kukoistukseen.

Kaikkein pelokkaimmat olivat rohjenneet lähteä pois ja ruvenneet entiseen elämäänsä. Lopulta Julion oli tilaisuus jäädä kokonaan isänsä luokse. Nyt Julius ja Lydia olivat lähellä toisiaan. Yhdessä kestettyjen kärsimysten muistot liittivät heidän yhteen, ja näytti siltä kuin heidän surunsa olisivat ajaksi haihtuneet. Tämä kaunis nuori tyttö oli perinjuurin vaikuttanut koko Julion luontoon.

Katsos, hänellä nyt on aina tuo aate mielessä, että on ikäänkuin kaksi tietä: toinen täydellisyyden tie, jota myöten valitut kulkevat, ja toinen kärsimysten tie, jota myöten hän sanoo kulkevansa. Mutta jos on kerran pappi, niin pitäisi toki olla valittujen tiellä, sanoi Uuno. Kyllä hän on, rakas Uuno, on jos kukaan, mutta hän itse sitä ei näe, eikä hän kärsi toista puhuttavan.

En minä semmoisia ymmärrä. No että hän oppisi rakastamaan kaikkia ihmisiä. Niin, niin, kyllä minä tiedän, sinä jo puhuit siitä, sanoi Henrik. Ja kun minä en voi kulkea oikeata tietä, niin minulla pitää olla kärsimyksiä, minä voin oppia vaan kärsimysten kautta. Henrik huokasi. Johannes mietti taas hyvän aikaa. Sitten oli juuri alkamassa puhua, mutta pani suunsa kiinni ja jatkoi miettimistä.

Päivän Sana

olewanne

Muut Etsivät